Viimeksi kätköilijän varusteet -sarjassa käsittelimme pakollisia varusteita gepsiä ja kynää. Tällä kertaa liikumme sarjassa “miltei pakolliset”.
Taskulamppu
Taskulamppu kuuluu jokaisen kätköilijän vakiovarustukseen (kuva 1). Kun itse aloitin kätköilyn 2007, ei LED-taskulamppuja juuri lojunut nurkissa valmiina, vaan ne olivat vasta hiljan vallanneet markkinat. Nykyisin sen sijaan monesta kotitaloudesta löytyy jo valmiina jonkinmoinen LED-taskulamppu, jolla pääsee alkuun. Nykyisin LED-taskulamppuja on monen tehoisia ja kokoisia aina AA-patterin kokoisesta pienestä lampusta aina tuhansien lumenien 30 senttisiin lamppuihin. Tuhannen lumenen taskulamppu maksaa hieman päälle sata euroa. Halpoja eivät muutkaan tehokkaat LED-lamput ole, mutta varsin hyvä apu hyvä taskulamppu pimeässä metsässä on.
Taskulamppu on hyvä napata aina kätköilyreissulle lähdettäessä mukaan, vaikka tarkoitus olisikin kätköillä päiväsaikaan. Sitä ei koskaan tiedä, milloin taskulamppu tulee tarpeeseen. Milloin pitää kurkkia kiven alle tai mainostaulun taakse tai kavuta pimeään luolaan. Monesti kätkö löytyy helpommin, kun valolla näyttää mainostaulun taakse tai muuhun piilopaikkaan. Kiven allekin on huomattavasti miellyttävämpi tunkea kätensä, kun on ensin kurkannut taskulampun valolla, ettei siellä ole lasinsiruja tai käärmeitä tai muuta inhaa, kuten huumeneuloja.
Taskulampun on syytä olla kestävä, sillä kuten GPS, niin lamppukin varmasti kokee kolhuja. Fenixin ja Olightin valot ovat olleet omassa käytössä kestäviä ja vaikka vastaava lamppu kuin omani, on joskus tippunut 8 metriä lintutornista – joskin lumihankeen – on pudonnut yksilö edelleen toimintakuntoinen. Taskulamppu joutuu myös kosteudelle altiiksi, koska monesti Suomessa on maastossa märkää. Joko on lunta maassa tai sitten taivaalta tulee vettä.
Taskulamppuja on hyvä olla useampia, niin voi antaa yhden mukana olevalle jästikaverille tai puolisolle. Myös minikätköilijöille eli lapsille on hyvä olla omat lamput, niin etsiminen ja pimeässä metsässä kulkeminen sujuu mukavasti. Myös avaimenperään on hyvä kiinnittää pieni lamppu ex tempore -kätköreissuja varten, jolloin se on aina mukana. Taskulamppuvertailuja on netti väärällään. Tässä blogissa ei vielä ole semmoisia ollut, mutta varmasti jossain muodossa palaamme tähänkin aiheeseen tarkemmin.
Varaparistot
Mikään ei ole niin ikävää kuin kesken geokätköilyreissun hyytyvät GPS:n tai taskulampun paristot. Yleensä patterit loppuvat vielä hankalimmalla hetkellä, eli keskellä metsää tai pimeätä luolaa. Vaikka monesti sitä osaa suunnistaa paikalta pois ilman apujakin, niin on hyvä olla varaparistot mukana gepsiä varten. Samoin tietysti taskulamppua varten. Yhdelläkin varaparilla pärjää, mutta itse kannan mukana vähintään yhtä varaparia per laite lähinnä siksi, että joskus reissut tuppaavat venymään pitkäksi ja useammatkin varaparistot tulevat tarpeeseen.
Itse säilytän pattereita muovisessa kotelossa, jossa ne pysyvät mukavasti järjestyksessä ja ovat edes hieman suojassa kosteudelta, jos varustelaukku kastuu syystä tai toisesta. Kuvassa 2 näkyy 18650 -pattereille käyttämäni kotelo, johon olen vielä tussanut merkinnän, onko kotelossa oleva akkupatteri täynnä vai ei. Laitan siis täydet patterit koteloon eri päin kuin tyhjät, jolloin reissun jälkeen on helppo löytää akut, jotka vaativat lataamista. Mikäli akkupattereiden mukana ei tullut koteloa voi sellaisen hankkia vaikkapa Kiven Alta tai sitten Akkulasta.
Ylipäätäänkin kannattaa hankkia uudelleenladattavia akkuja tavallisten alkalipattereiden sijaan, koska muutoin patterijätettä syntyy turhan paljon. Akut ovat kalliimpia, mutta kätköilykäytössä kyllä maksavat melko pian itsensä takaisin moninkertaisesti.
Muistivihko
Tällä erää viimeinen esiteltävä varuste on muistivihko. Muistivihkoa tarvitsee tietenkin multi-, mysteeri- ja Earth-kätköjen tietojen keräämisessä. Miksei joskus muutoinkin, vaikkapa kierroksen löydettyjen kätköjen kirjaamiseen. Monesti on helpompi laittaa paperille kerätyt asiat, jolloin niihin on tarvittaessa helppo palata. Joskus multeissa tarvii myöhemminkin jo alkuvaiheessa kerättyjä tietoja, joten siksi ne on hyvä kirjoittaa paperille. Myös laskutoimitukset menevät todennäköisemmin oikein kun luvut kirjoittaa paperille, eikä pelkästään koita mielessään lukuja ynnäillä. Valmiit ratkaisut on myös kätevä siirtää vihkosta geocache.fi:hin tai geocaching.comiin korjatuiksi koordinaateiksi. Ratkaistut multit ja mysteerit on hyvä tallettaa itselleen muistiin, koska tiedosta on apua muita mysteereitä ratkoessa ja omia piilotuksia suunnitellessa. Näin voi hyödyntää saturaatiosääntöä, jossa toinen kätkö ei voi olla ratkaistun kätkön lähellä.
Kuvassa 3 on viimeisin varustehankintani: muistivihko. Kätköilyn alkutaipaleella kun paperiton kätköily oli vielä hieman takkuavaa, meillä oli aina mukana muistivihko. Niitä tulikin 4-5 täyteen ennen kuin vihkon käytöstä luovuttiin. Siitä asti onkin ollut pieni ongelma löytää paperia multikätkön muistiinpanoja varten tai kuivan logipaperin jättämistä varten. Vaikka muistiinpanojen tekeminen puhelimellakin onnistuu, niin on se kuitenkin monesti hieman hankalaa, koska puhelimen joutuu kaivamaan esiin ja käynnistämään sopivan sovelluksen. Lisäksi kohmeisin sormin pienen näppäimistön käyttö ruudulla on hankalahkoa. Niinpä hankin itsellenikin kunnon muistivihon.
Muistivihkoksi kelpaa melkeinpä mikä tahansa vihko. Kätköilyn alkutaipaleella päällystimme vihkot, jotta ne kestävät reissussa paremmin. Tietysti jos haluaa vihkolta myös säänkestävyyttä, niin voi harkita RitR-vihkon käyttämistä, mutta ainakin meillä tähän asti ihan tavallinenkin vihko on kestänyt mukavasti. Hiljan hankkimassani muistivihkossa on kannessa myös apuja yleisimpiin mysteereiden pulmiin, joten maasto-olosuhteissa ei aina tarvitse kaivaa puhelinta esiin (kuva 4). Vaikkei valmista vihkoa ostaisikaan, niin tavalliseen vihkoonkin voi itse askarrella vastaavan tai monipuolisemmankin mysteeriavun itse.
Muistivihkoissa on sekin kiva puoli, että niitä on kiva plärätä jälkikäteen vuosienkin päästä, ja kertailla vanhoja kätköilyreissuja ja -kokemuksia. Siksipä suosittelen lämpimästi semmoisen kantamista matkassa.
