Suuri UV-testi – Osa 2: UV-kynät ja maalit

Jokin aika sitten testasimme kaikki Kiven Alla -kaupan valikoimista löytyvät UV-lamput. Testi löytyy täältä. Nyt on tullut aika jatkaa UV-testisarjaa testaamalla UV-kynät ja maalit – tai lähinnä miten ne tarttuvat eri materiaaleihin. Sarjan päättävässä kolmannessa osassa palaamme siihen, kuinka UV-kynällä ja UV-maalilla tehdyt merkinnät kestävät aikaa säiden armoilla. Kulutustesti on ollut käynnissä jo yli puoli vuotta, joten älyttömän kauaa tuotakaan postausta ei tarvitse odottaa. Mutta kuten aina, tarkemmin en tiedä milloin saan testiraporttia tuon osalta kirjoitettua.

TLDR: hyppää suoraan yhteenvetoon.

UV-maalia ja kyniä

Kiven Alla -putiikissa on myynnissä UV-tussi Edding 8280 hintaan 5.50 € ja UV-maalia 14.90 € 100 ml purkki. Lisäksi testissä oli mukana aiemmin Kiven Alla myynnissä ollut UV-maali, joka tuli hieman pienemmässä pullossa. Tätä maalia on saatavilla edelleenkin, esim. Geocacheland-verkkokaupassa. Hintaa piskuisella 15 ml putelilla on tosin rapeat 10 puntaa (eli n. 13 euroa kirjoitushetkellä).

Tässä testissä siis kokeilimme, miten UV-kynä ja maali toimii eri materiaalien kanssa. Valitsimme testattaviksi materiaaleiksi: paperin, muovin, puun ja metallin. Lähinnä siksi, että nämä ovat helposti kuviteltavissa olevat materiaalit, joihin tulee tarve kirjoittaa UV-kynällä tai -maalilla geokätköilyssä esim. paperille koordinaatit tai kätköpurkkiin bonusnumero. Myös metalli on ollut kovin suosittu kohde UV-merkinnöille maastossa.

UV-kynä

UV-kynä näyttää miltä tahansa permanent-tussilta, mutta kun sillä kirjoittaa, jää vain märkä jälki, joka hetken päästä kuivuu näkymättömäksi. Kynän kärki on melko paksu, joten kovin pientä jälkeä tussilla ei saa, mutta se kelpaa oivallisesti koordinaattien kirjoittamiseen. Alla olevista kuvista käy ilmi olennainen (kuvat 1-3).

UV-maali 15 ml

15 ml UV-maali tulee pienessä putelissa. Kierrekorkin toisesta päästä paljastuu pieni pipetti, jolla maalia voi annostella (kuva 5). Painaa vain korkista ja upottaa pipetin puteliin ja päästää irti, niin pipetti täyttyy maalista. Muuten hyvä, mutta melko nopeasti totean pipetin käyttökelvottomaksi. Pipetin suu on suhteellisen iso, eikä sillä saa kovin siistiä jälkeä aikaiseksi. Maalia tuntuu aina tulevan kohteeseen enemmän kuin haluaisi. Tämä aiheuttaa sen, että maali jää näkyviin ja koska sitä on reilu kerros sen kuivuminen kestää iäisyyden. Ei hyvä. Ehkä tätä kannataisi levittää pienellä pensselillä tai vaikka ihan tikulla, jonka nokan kastaisi putelissa.

Maali on valkoista ja kuivuessaan sen pitäisi muuttua näkymättömäksi (kuva 4). Hieman skeptinen olen tämän suhteen levitettyäni maalia. No jää nähtäväksi, ajattelen. Maali on melko ohutta ja se on tasaisen väristä. Maalia tuntuu pienestäkin pullosta riittävän aika paljon ja tämän testin maalailut eivät näytä verottaneen pullon sisältöä nimeksikään.

UV-maali 100 ml

Isompi satsi UV-maalia tulee ihan oikeassa pienessä maalipurkissa. Tuotenimi on ilmeisesti Eurolite. Maalipurkin merkinnät ovat kaikki Saksaksi, joten en ymmärrä niistä juuri mitään. Ehkä Google Translate voisi auttaa. Äh, tekstiä on niin paljon ja se on pientä, että en jaksa alkaa sitä naputtelemaan Google translateen. Myöskään mobiiliappis ei saa kuvamoodissa selvää purkin kyljessä kaareutuvasta tekstistä. Olkoon. Ehkä osaan maalata tällä ilmankin. Toisaalta vähän kiinnostaisi tietää, millä pensseli olisi hyvä pestä maalauksen jälkeen. Niin tällä maalatessa tosiaan täytyy olla oma pensseli. Tai miksei aiemmin mainittu tikkukin käy, jos sillä saa sopivaa jälkeä. Myös ruuvimeisseli tai vastaava esine on hyvä olla käsillä, jotta maalipurkin saa auki.

Äh, ehkä kuitenkin kokeilen Google translatea, jotta tiedän millä maalia ohennetaan. Ensimmäiset sanat ovat “Hazardous substances”. Okei, tämä on siis vaarallista? Kiinnostuin. Ehkä naputtelen loputkin. Tässä tulos:

Hazardous substances by Vbf.
the safety instructions and instructions gernäss Gefahrstoffverordnung must be strictly adhered to.
When dealing with hazardous materials, special care must be taken in each case. Any improper handling The items shown fire and health hazards can be effective without the damage and harmful consequences are seen each immediately. Avoid dashaib carefully inhaling vapors and dusts as well as the contact of the eyes or skin with hazardous substances. In rooms where is handled hazardous materials you may not have to eat, do not drink do not, do not smoke, do not sneeze, not make-up and not take drugs.
Do not use improper, damaged or marked defective container. Particularly hazardous substances seal must never be stored in containers which may lead to confusion with foodstuffs.
If you have any discomfort, but even the smallest injuries a doctor immediately, even if first aid has been done already.
Young seal must only under certain conditions and only under the supervision of a qualified trainer to deal with the explosive, oxidising, extremely flammable, highly flammable hazardous substances.
Use only in the event the technical area. Not suitable for consumption. Avoid contact with the skin or other body parts. Keep out of eyes.
Keep away from sources of ignition. Use only in well-ventilated rooms. Flammable. Health harmful by inhalation and contact with skin. Irritates the skin. Keep container in a well-ventilated place. Wear suitable protective clothing.

Hauskaa. Emme siis pidä tupakkaa huulessa maalatessamme, emmekä syö maalin vieressä. Onneksi ei ole tarve meikatakaan, eikä käyttää huumeita, joten ei hätää. Voin käyttää maalia, kunhan muistan olla aivastamatta. Hyvä juttu. Mitään käyttöohjetta maalille ei kuitenkaan tekstistä löytynyt. Ei hyvä.

No ravistelen purkkia voimakkaasti muutaman minuutin ajan, jotta se sekottuisi jos on sattunut kaupassa hetken seisomaan. Avaan purkin ja mitä vielä. Maali näyttää kun se ei olisi sekoittunut ollenkaan. Kaivan tikun ja sekoitan ja sekoitan. Maali ei oikein vieläkään näytä tasaisen valkoiselta vaan se on ohutta harmaata liejua, jossa on valkoisia raitoja. No jatkan sekoittamista. Ei tulosta. Kai tällä vaan sitten pitää maalta tällaisenaan.

Haju on nenäänpistävä. Kynsilakanpoistoaine tulee mieleen. En ole kuitenkaan varma, onko se haju oikeasti se. Ohjeessa moneen kertaan mainittu tuuletus on kyllä tarpeen maalatessa. Maali levittyy pensselillä ihan kivasti ja tuntuu, että maali on todella riittoisaa. Purkilla tekisi varmaan UV-kätkötrailin tai pari helposti. Tietenkin riippuu vähän materiaalista paljonko maalia kuluu, mutta tämä kyllä riittää geokätköilytarpeisiin enemmän kuin hyvin.

Paperille kirjoittaminen

Tyypillisin UV-merkintä geokätköilyssä on tehty paperille. Monesti UV-kätköllä on tullut vastaan paperilappu, johon on kirjoitettu seuraavan välipisteen tai loppupurkin koordinaatit UV-tussilla. Kokeilimme siis ensimmäisenä, miten kirjoittaminen paperille onnistuu UV-kynällä ja UV-maaleilla. Lopuksi vielä laminoimme laput kestotestiä varten. Joskin kuvissa 100 ml purkin maalilla maalattua lappua ei ole vielä laminoitu. Mutta laminointi ei sinänsä vaikuta tämän testin tuloksiin.

Tussilla paperille jää hetkeksi jälki näkyviin, kunnes jälki kuivuu lähes näkymättömäksi (kuva 9). Ohuella paperilla jälki saattaisi olla nähtävissä. Mutta ei siitä kyllä selvää saa ilman UV-valoa. UV-valossa tussin jälki on selkeä ja kirkas.

Seuraavaksi maali numero 1 (15 ml puteli). Pipetillä paperille sohiessa käy selväksi, että sopivan maalimäärän annostelu on mahdotonta ja maalia tulee laitettua liikaa (kuva 10). No ehkä se kuivuu siitä? Jälki on karmean näköistä. Märkänä maali on kovin näkyvillä ja sen voi lukea helposti ilman UV-valoakin. Lopulta kun maali on kuiva, niin se on edelleen nähtävissä ilman valoa. Ei tämä kovin salaiselta vaikuta. Eli ei tätä maalia paperille. Jälki on rumaa ja sen näkee ilman UV-valoa.

No entä se toinen maali. Sama juttu. Paperille saa siveltimellä levitettyä ohuemman kerroksen, mutta maali on selkeästi nähtävissä niin tuoreeltaan kuin kuivuneena (kuva 11). Siveltimellä saa siistimpää jälkeä (etenkin jos osaa), mutta silti tussi on parempi.

Yhteenvetona voisi sanoa, että pakko se on uskoa, että maali on hieman kiiltävämpää kuin tavallinen paperi ja siksi se jää kuivuttuaankin näkyviin. Toki siellä missä maalia on ohuempi kerros se on aavistuksen huomaamattomampaa. Eli jos maalia saisi jotenkin siveltyä todella ohuen kerroksen homma voisi onnistua, mutta en heti keksi mitä teen väärin.

No entä miten merkinnät näkyvät UV-valossa? Kuvassa 12 on pienemmän purkin maali vasemmalla ja UV-tussi oikealla. Ero on merkittävä tussin eduksi. UV-maali on kovin himmeää, vaikka toki siitäkin selvän saa. Eurolite UV-maali hohtaa UV-valossa hieman toista maalia paremmin (kuva 13), mutta on heikompi kuin UV-tussi. Euroliten luvattiin olevan väriltään sinistä, mutta en kyllä havaitse, että maali olisi mitenkään erityisen sinistä.

Muoville kirjoittaminen

No entäs sitten muovi. Kätköpurkit ovat yleensä muovia, joten merkintöjä voisi tehdä niihinkin. Tai ainakin merkata omat purkkinsa huomaamattomasti puumerkillään. Koska meillä ei ollut montaa samanlaista purkkia hyllyssä, eikä kätköpurkkien mahdollinen sottaaminen kiinnostanut, niin valitsin muoviksi CD-levykotelon kannen. Se on ehkä aavistuksen erilaista muovia kuin keskiverto kätköpurkki, mutta saa kelvata.

Tussilla kirjoittaessa jälki jää selkeästi näkyviin kanteen. No ehkä se katoaa kuivuttuaan? Ei katoa. Tussi on helposti luettavissa ilman UV-valoakin. Maalien kanssa sama tilanne. Pienemmästä pullosta tulee laitettua maalia pipetillä ja maalia jää paksu kerros muoville, koska se ei pääse imeytymään materiaaliin. Ja maali kestää kuivua tuskasen kauan. Myös Eurolite -maali jää selkeästi muovipintaan näkyville. Ehkä jotkin muovipinnat toimivat paremmin, mutta ainakaan CD-koteloon ei näillä välineillä huomaamattoman merkinnän tekeminen onnistu lainkaan.

Metallille kirjoittaminen

No entäs sitten metallipinta? Metallipintoja kuitenkin löytyy maastosta bussipysäkeistä, liikennemerkeistä, kaiteista, jne. Niissä on monesti ollutkin UV-tussilla merkattuna koordinaatit tai muuta kätköön liittyvää tietoa. Tietysti on vähän rajoilla, onko näihin tussaaminen hyväksyttävää, vaikka tussin tai maalin tietysti pitäisi olla näkymätöntä. Ehkä se on ok.

UV-tussilla metallipinnalle kirjoittaminen onnistuu hyvin. Äkkiseltään näyttäisi myös, ettei merkintä ole kuivuttuaan näkyvissä (kuva 17). Kuitenkin tarkemmassa tarkastelussa huomaan, että muutamassa kohtaa merkintä on näkyvissä. Kuvassa 17 kohdat on merkitty punaisella nuolella. Käytännössä kuitenkin merkintöjen lukeminen ilman UV-valoa on hankalaa. Etenkin jos pinta, johon merkintä on tehty, olisi isompi, olisi merkinnän huomaaminen melko hankalaa. Ja koko merkintä ei kuitenkaan olisi luettavissa.

Maalin annostelu pipetillä metallille on tuskaisaa ja 15 ml pullosta maalia tulee taas laitettua liikaa (kuva 18). Euroliteä levitän siveltimellä ja sillä homma sujuu paremmin. Vaikka maalia tuli laitettua paljon, niin kuivuttuaan 15 ml pullon maali on melko huomaamatonta. Jälki on hieman kirkkaampi, mutta melko huomaamaton. Isommalla pinnalla en usko, että sitä helposti huomaisi ilman UV-valoa. Siveltimellä levitettynä maali on vieläkin huomaamattomampaa. Tässäkin tapauksessa tosin maali näkyy hieman sinisenä metallipinnalla kuivuttuaan (kuva 19).

UV-valossa pimeässä kaikki metallipinnat hohtavat hienosti (kuvat 20-21). Eurolite -maali ehkä loistaa hieman kirkkaammin kuin muut, mutta suurista eroista ei voi puhua.

Puulle kirjoittaminen

No entäpä sitten puu? Maastossa on varmasti monia puisia kohteita, johon merkinnän voisi tehdä tai miksei maastoon voisi kiikuttaa vaikkapa puupalikoita, johon on tehnyt UV-kynällä tai -maalilla merkintöjä. UV-tussilla höyläämättömään puuhun merkinnän tekeminen on hieman hankalaa, mutta onnistuu. Maalilla merkintöjen tekeminen onnistuu ongelmitta. Maali myöskin kuivuu puuhun täysin näkymättömäksi. Selkeästi tässä on kysymys materiaalin huokoisuudesta ja maali tarvitsee huokoisemman materiaalin, jotta se katoaa näkymättömiin. Ehkä betonia olisi pitänyt testata. Siinä UV-tussi voisi olla heikoilla, mutta maali olisi todennäköisesti omimmillaan. No ehkä joskus kokeilemme sitä tai sitten ei.

Eurolite -maalia saa siveltimellä levitettyä ohuemman kerroksen, joten se on täysin huomaamatonta puupinnalla. Pipetillä levitetty pienemmän pullon maali jää aavistuksen kiiltäväksi, mutta isosta pinnasta sitä olisi hankala huomata,  etenkin jos kappaletta ei voi käännellä. Pimeässä UV-valossa kaikki kolme loistavat kirkkaana. Eurolite ehkä näkyy enemmän valkoisena kun taas muut loistavat enemmän. Mutta kaikki toimivat siis hyvin puupinnalla. Maali on ehkä helpoin levittää.

Yhteenveto

Yhteenvetona tästä testistä voisi sanoa, että UV-kätköä tehdessäsi käytä pääsääntöisesti UV-tussia. UV-tussi on huomaamattomampi eri materiaaleilla ja sen kirkkaus on vähintään yhtä hyvä, jollei parempi, kuin UV-maaleilla. UV-tussi on siis hyvä valinta ensimmäiseksi työkaluksi UV-kätköjen tekemiseen. UV-maalin paikka on yökätköissä, joissa seuraillaan UV-valolla maastoon tehtyjä merkintöjä. Tällöin UV-maalin näkyvyys päivänvalossa ei ole ongelma, koska etsittävä alue on suuri. Lisäksi UV-maalilla on huomattavasti helpompi piirtää puun tai jonkin muun objektin kylkeen nuoli.

UV-maalien välillä ei suurta eroa ole. Euroliteä saa isomman tonkan halvemmalla, joten se on ihan hyvä valinta. Maali on todella riittoisaa ja uskoisin, että Euroliten purkista riittää useampaan kätköön tai muutamaan huoltokierrokseen. Pienempikin 15 ml purkki riittää ihan hyvin, mutta sitä ei tällä hetkellä ole Suomesta saatavilla.

Palaamme asiaan UV-merkintöjen säänkestävyystestin merkeissä vielä syksyllä. Sitä odotellessa voi vaikka kerrata Suuren UV-testin edellisen osan, jossa testissä oli UV-lamput.