Sea Sand Sun – Kalajoen Mega

Heti alkuun on pakko sanoa, että tämän vuoden megassa on yksi huono puoli: Se on jo ohi! Olipas meinaan mahtava megatapahtuma Kalajoella. Löytyi merta, hiekkaa ja jopa aurinkoa! Kalajoen megassa olisi voinut viipyä vaikka viikon. Niin mahtava tapahtuma se oli!

Merta, rantaa ja aurinkoa – ei Mertarantaa

Sääennuste lupasi tapahtuman pääpäivälle lauantaille sadetta iltapäivästä, mutta vain pieni maistiainen sateesta saatiin ja aurinko paistoi suurimman osan päivää. Järjestelyiltään Sea Sand Sun -tapahtuma hipoi täydellisyyttä. Ruuhkia ei näkynyt missään. Joka paikkaan (no, ok myyntikojuilla oli ajoittain jonoa) pääsi jonottamatta: Infoon rekisteröitymään, lab cacheille, ruokailuun, jne. Pysäköintikin oli järjestetty hyvin tapahtuma-alueen lähellä. Autoon saattoi jättää osan kamoista ja käydä sieltä vaihtamassa tarvittaessa. Lapsiperhe kiittää!

Niin ja ohjelmaa riitti moneen makuun. Suomen Latu järjesti melonta- ja maastopyöräretkiä. Kaljaasi Ansiolla pääsi purjehtimaan ja tapahtuma alueellakin oli runsaasti tarjontaa. Tapahtuman labit oli ripoteltu pitkin hiekkasärkkiä ja niiden perässä kävellessä vierähti tovi jos toinenkin. Ratkaisu oli onnistunut, sillä jonoja ei juuri päässyt syntymään. Vaikka paikalla oli lähes 2000 ihmistä 15 maasta, niin vain kahdelle labille jouduimme hetken odottamaan. Eikä silloinkaan puhuttu kuin muutamasta minuutista. Lisäksi alueella oli paljon ihan pysyviäkin kätköjä. Megailun lomassa sai helposti napsittua tradin, multin, mysteerin, letterboxin. Ja jos omasi superihmisen kyvyt, niin myös Wherigon. Niin alueen wherigon hakeminen tuotti ongelmia monille. Joko wherigo-ohjelma ei oikein toiminut kasetin kanssa yksiin tai sitten hirviökärpänen sai kätköilijän kiinni. Seurasimme jonkin aikaa nelihenkisen joukkueen yritystä päästä hirviökärpästä karkuun juoksemalla omia osuuksia Wherigosta. Ainakin kuudesti tiimi aloitti alusta. Sitten he poistuivat, mutta meille ei selvinnyt onnistuivatko he suorittamaan wherigon vai luovuttivatko hekin.

Hiekkasärkät oli mahtava paikka mega-tapahtumalle. Emme aiemmin olleet Kalajoella käyneetkään, mutta aavistimme mitä on odotettavissa. Mutta ei sitä oikein voi selittää. Se on vaan jotain uskomatonta kun sadat kätköilijät tallustelevat pitkin dyynejä lab cachejen perässä. Jotkut kävelevät hiekkasärkkää merelle päin muutaman sata metriä saadakseen kuvan alueesta. Kalajoki taisi onnistua tavoitteessaan ja kyllähän tänne tekee mieli palata uudestaankin, vaikka täällä ei megaa olisikaan.

Erityistä oli se, että ihmiset olivat hyvällä tuulella. En tiedä mitä Kalajoen kraanaveteen oli laitettu, mutta osallistujat hymyilivät toisilleen. Ehkä se oli se loistava tapahtuma, joka sai tällaisen ihmeen aikaiseksi. Ei myöskään voi vähätellä loistavan geokätköilijäbingon vaikutusta. Ajatuksena hieman hölmön kuuloinen “bongaa tähän ruutuun sopiva kätköilijä” tuntuu hölmöltä, mutta hääleikeistä tuttu konsepti toimi loistavasti. Kerrankin oli hyvä tekosyy jutella aivan tuntemattomillekin kätköilijöille ja kysellä heidän taustoistaan ja geokätköilysaavutuksistaan. Myös oman mielenkiintoisen lisänsä aiheuttivat bingon vaikeammat ruudut. Esimerkiksi ruudut “On löytänyt kätkön kaikista Suomen kunnista” tai “On piilottanut enemmän kuin 100 kätköä” aiheuttivat vähän koordinaatiota, kun piti miettiä tunteeko itse ketään, jotka nämä merkkipaalut on saavuttanut vai ei. Ja kun ei tuntenut, piti sitten kysellä muilta, että keltähän voisi pyytää nimmarin tähän ruutuun. Niin tietysti bingosta vielä arvottiin lopuksi palkintoja – vuoden premium-jäsenyyksiä geocaching.comiin.

I play where I work

Paikalla oli myös Lackey (Geocaching HQ:n edustaja). HQ:n edustajathan pääsevät megoihin ympäri maailman siten, että he keräävät arpalippuja tekemällä hyviä työsuorituksia ja sitten he voivat laittaa arpalipun heitä kiinnostavan megan purkkiin ja sieltä nostetaan satunnaisesti lackeyn nimi, joka pääsee osallistumaan megaan. Suomen megaan oli päässyt Annika Ledbetter (geokätköilynimimerkki lebbetter).

Annikan vastuualueena on aiemmin ollut työskennellä Community Volunteer Support tiimissä. Tässä roolissa hän on ollut tukena kätkötarkastajille, foorumimoderaattoreille ja geocaching.comin vapaaehtoisille kääntäjille. Nykyisin Annika on kuitenkin keskittynyt pelkästään geocaching.comin käännöstyöhön. Hän oli kovin iloinen päästessään osallistumaan Kalajoen megaan ja kyseli meidän kätköilytaustastamme. Hän kertoi, että hänen kätköilynsä on jäänyt vähemmälle, kun aloitti työt Geocaching HQ:ssa ja hänellä on vasta vajaa tuhat löytöä. Annika sanoi, että hänen tavoitteenaan on kuitenkin saada tonni täyteen vielä tämän vuoden puolella.

Megassa oli omalla myyntikojullaan myös J-P Barr eli Viron megan pääjärjestäjä ja geokolikoiden suunnittelija. Hänen kauppansa oli laajentunut pelkistä geokolikoista myös kätköpurkkeihin. Mies tuntui myös viihtyvän megassa, joskin sanoi, että hän on tänä vuonna ollut mukana jo niin monessa megassa, että alkaa turnauskestävyys loppua. JP kertoi, että haluaisi pitkästä aikaa panostaa kolikoiden suunnitteluun kunnolla, mutta vielä olisi Geocoinfestit syyskuussa, mihin pitäisi mennä myymään. Eli eiköhän sieltäkin suunnalta uusia geokolikoita ole taas tulossa syssymmällä.

Painajaisia keskellä päivää

Megassa oli myös mahdollisuus painattaa oma geokätköily T-paita. Aika moni megassa tulikin vastaan päällänsä vasta painettu T-paita. Tampereen kiipeilykeskus järjesti kaksi geokätköilijän köysitekniikat -kurssia. Niiden jälkeen varmaan alenisi muutamien T5 kallio- ja puukiipeilykätköjen terrain roimasti. Kurssi kyllä kiinnosti kovasti, mutta tällä kertaa se ei sopinut meidän ohjelmaamme.

Ohjelmalavalla iltapäivällä nähtiin kolme Suomen “ykköstä”. Lavalle asteli haastateltaviksi Suomen eniten kätkölöytöjä omaava Kapeka, eniten FTF:iä kerännyt JyNu ja eniten suosikkipisteitä piilottamillaan kätköillään kerännyt Tenukko. Nämä haastattelut on tulossa videona blogiin vielä tällä viikolla. Ilta huipentui vielä Camus Callan geokätköilysinfoniaan. Tapahtumaa oli siis moneen makuun koko päivän ajaksi. Itse vietimme tapahtumassa noin kahdeksan tuntia ja sen jälkeen kurvasimme muutaman kätkön kautta majoitukseen, joka oli tällä kertaa hieman sivussa mega-alueelta. Kotimatka megasta kesti koko sunnuntain kuten varmasti monella muullakin. Väritimme monen muun tavoin kuntia paluumatkalla (okei, no tehtiin sitä jo menomatkallakin).

Kiitokset järjestäjätiimille (jossa jäsen W oli mukana omalla pienellä panoksellaan) ja kaikille osallistujille! Te teitte yhdessä mahtavan kätköilytapahtuman!

Visit Kalajoki -sivuston tekemiä haastatteluita megasta löytyy seuraavasti:

• Johanna Nykänen & Signal
• Kätkön etsiminen – Jenni Suoraniemi & Sari Maarit Tauriainen
• Järjestäjän haastattelu – Kari Krook
• Megavierailijan haastattelu – Taija ja Vesa Ahonen
• Painajaiset – Nina Forss & Johannes Lammi
• Megavierailijan haastattelu – Heidi-Maria Niemonen & Ari Rajaniemi
• Talkoolaisen haastattelu – Jaana Salminen
• Pääjärjestäjän haastattelu – Maisa Jutila

P.S

Tämä viikko blogissa on megan ja sieltä tulee vielä videomateriaalia. Mutta seuraavaa megaa vuodelle 2017 puuhaillaan jo. Suomen Latu hakee vapaaehtoisia mukaan järjestämään ensi vuoden megaksi suunniteltua tapahtumaa Kiilopäällä, Saariselällä.