Porvoo CacheCon – Tarkastajien puheenvuoro

Porvoon CacheConissa nähtiin lavalla melkein kaikki kätkötarkastajat vastaamassa kätköilijöiden heille etukäteen lähettämiin kysymyksiin. Tarkastajat vastailivat auliisti myös yleisöstä huudeltuihin kysymyksiin. Tällä kertaa tarkastajat eivät syystä tai toisesta halunneet, että heidän puheenvuoronsa videokuvataan. Niinpä kirjoittelin keskustelusta muistiinpanot ja tässä olisi kirjoitettu raportti esityksestä.

Suomen kätkötarkastajat

Heti ensimmäinen kysymys koski kätkötarkastajien identiteettiä:

Ketkä ovat Suomen kätkötarkastajat ja miten tarkastajaksi pääsee?

Suomen kätkötarkastajat ovat

• Stratowius kätköilynimimerkiltään Mikko&Sira
• reViewmaster kätköilynimimerkiltään small oaks
• Mar_mot kätköilynimimerkiltään Mur_meli
• FGR5 kätköilynimimerkiltään sikajack
• Acadicus kätköilynimimerkiltään hippihiiri
• Thymallus Thymallus kätköilynimimerkiltään Harjus
• El-ahrairah kätköilynimerkiltään vikani. El-ahrairah on tällä hetkellä viettämässä sapattivapaata tarkastajan tehtävistä, eikä siten ole tällä hetkellä aktiivinen
• geoawareFIN tarkastaa Earthcacheja. Identiteetti tuntematon.

Mitä ominaisuuksia kätkötarkastajalta vaaditaan? Millaista kielitaitoa olisi hyvä olla? Kätkökuvaushan voi olla vaikka arabiaksi ja kätkötarkastajan olisi hyvä siitä jotain ymmärtää. Miten tällaisessa tilanteessa toimitaan?

– Tarkastajat käyttävät englantia ja suomea. Jotkut tarkastajista osaavat myös ruotsia.

– Tarkennus kysymykseen: Tarkastajaksi ei pääse vaan joutuu. Oikeasti tarkastajaksi kutsutaan.

– Prosessihan menee niin, että tarkastajakandidaatti kuulee asiasta ensimmäisen kerran vasta silloin, kun tulee se kuuluisa puhelu. Itse tarkastajaksi kutsumisprosessi alkaa paljon ennen tuota. Ensiksi kysytään HQ:lta lupa uuden tarkastajan rekrytoimiseksi. Jos lupa saadaan, niin tarkastajat miettii, kuka voisi olla sopiva kandidaatti. Tämän jälkeen kandidaatista tehdään kuvaus eli mitkä ovat hänen taustat, jne. Tämä kuvaus laitetaan tarkastajien kansainväliselle foorumille näkyviin ja tarkastajat ympäri maailman voivat tätä kuvausta kommentoida. Jos katselmus päättyy siihen tulokseen, että kandidaatti on sopiva, niin sitten vasta hän saa kuuluisan puhelun. Siihen puheluunkin voi vielä vastata ei.

Miten tarkastajan tavoittaa parhaiten?

Jos asia koskee julkaisematonta kätköä, niin reviewer note lienee helpoin tapa. Toinen vaihtoehto on lähettää tarkastajan profiilin kautta sähköpostia tai viesti viestikeskuksen kautta. Tietenkin myös miiteissä ja megatapahtumissa voi tulla kyseleen kasvotusten.

Saako kätkötarkastaja palkkaa?

Ei saa. Tarkastaja saa kerran vuodessa HQ:sta paketin, jossa on yleensä T-paita ja muutama geokolikko. Toinen etu tarkastajanhommista on ilmainen premium-jäsenyys. Olisikin hieman hankala tarkistaa premium only -kätköjä, jos tuota ei olisi 🙂

No eikö kätkötarkastaja näe kaikkien multien ja mysteereiden loppupisteet ja siten voi kävellä suoraan loppupisteelle koska vaan ratkaisematta pulmaa tai suorittamatta multia?

– Ei niitä loppupisteitä muista. Jos kätkön on julkaissut itse, niin on myös annettava 7 päivää etumatkaa FTF-hunttereille. Eli seitsemään päivään ei saa mennä purkille, jos sitä ei ole kukaan löytänyt, vaikka itse onnistuisi ratkaisemaan mysteerin.

– Joo joskus oon katsonut, että kappas on tullut uusi purkki lähelle kotia. Sitten kun katsoo, niin on jopa itse julkaissut sen, mutta ei ole vain tajunnut sitä julkaisuhetkellä, että toi onkin noin lähellä kotia. Eli ei siihen paljon kiinnitä huomiota, missä päin se purkki on.

Kaduttaako koskaan, että lähdit kätkötarkastajaksi?

– Kyllä, kun ei pääse FTF-hunttaan. Ei vaan, kätkötarkastajia on hyvä jengi, jossa on mukava olla. Kätkötarkastus vie kyllä paljon aikaa, eikä ehdi kätköillä niin paljon kuin tekisi mieli.

Paljonko kätkötarkastus vie aikaa?

– Vaihtelee tosi paljon. Joskus kun on lomalla tarkastushommista, niin menee tietenkin nolla tuntia. Sitten taas kesäisin kun julkaistavaa on paljon, niin saattaa mennä seitsemänkin tuntia päivässä useampana päivänä peräkkäin istuessa tietokoneen äärellä ja tarkastaen kätköjä.

Miten tarkastajat jakavat työt keskenään?

Kuka ehtii ensin, ottaa kätkön omaan tarkastusjonoonsa työn alle. Tai sitten jos omassa jonossa on jäänyt tarkastettavia viime sessiosta, niin katsoo sieltä ensin. (Jos et tiedä miten tarkastus toimii kannattaa lukea tämä juttu, toim. huom.). Earthit ovat poikkeus ja geoawareNordic tai geoawareFIN tarkastaa ne. Thymallus thymallus käy läpi kätköjä, joihin on tullut paljon huoltopyyntöjä tai arkistointipyyntöjä ja tarvittaessa hyllyttää ja arkistoi niitä. Noin 20 prosenttia uusista kätköistä on sellaisia, joita ei julkaista ollenkaan.

Mitä kätkötarkastuksessa sitten tarkistetaan? Käykö tarkastaja kätköpaikalla?

– Joo sen takia tämä kätkötarkastus usein ruuhkautuukin, kun pitää ne kaikki T5 kätköt kiivetä. Ei, tarkastaja ei käy itse kätköpaikalla.

– Ei mutta tosissaan, niin tietokoneella katsotaan onko kätkö geocaching HQ:n ohjeistuksien mukainen. Katsotaan kartalta, ettei kätkö ole ykstyispihassa, streeview:lla katsotaan kätköpaikkaa ja ettei se ole esim. liikennemerkissä, joihin kätköjä ei saa piilottaa. Kätköstä katsotaan myös, että onko se luonnonsuojelualueella ja jos on, niin että sille on tarvittavat luvat kunnossa eli yksyisellä luonnonsuojelualueella alueenomistajan lupa tai sitten valtion luonnonsuojelualueella kysytään, että onko ilmoitus kätköstä tehty. Vaikeus- ja maastoluokituksia, eikä attribuutteja juurikaan katsota muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Esim. pyörätuoliattribuutti on sellainen, joka tarkastetaan eli jos maastoluokitus on yksi, niin että attribuutti löytyy (ja toisin päin).

Mikä tarkastuksessa sitten kestää?

– No tässä oli yksi tapaus, jossa ihmeteltiin kun kätköä ei ole julkaistu, vaikka se on ollut valmiina ja jonossa jo 1½ kuukautta. Oli vielä sellainen tapaus, että kätkö liittyi johonkin lehteen ja kätkö piti saada julkaistua ennen kuin lehti ilmestyy. Kätkö oli piilottajan mukaan laitettu hyvissä ajoin jonoon jo ennen edellisen numeron kuin missä juttu oli ilmestymistä. Kun asiaa tutkittiin niin kävi ilmi, ettei kätkö ollutkaan julkaisu jonossa, eli kätköilijä oli unohtanut painaa submit for review. Tämä on varmasti yleisin syy siihen, kun ihmetellään miksi kätköäni ei ole vieläkään julkaistu. Tietysti silloin tällöin myös lomat ja muu elämä (sellaistakin voi olla) tulevat tielle, eikä kätkötarkastaminen ole ykkössijalla.

– Joskus, etenkin näin kesäaikaan, kätkötarkastukseen tuppaa tulemaan jonoa. Vaikka kuinka tarkastaisi 100 kätköä päivässä, niin uusia tulee jonoon samaa vauhtia kun vanhoja saa sieltä pois. Jos jonossa on paljon kätköjä, niin silloin yksi tai useampi tarkastaja koittaa rypistää kaikki kätköt julki. Huomaatte varmaan kun tulee näitä päiviä milloin saattaa tulla parikin sataa kätköä kerralla. Silloin on menossa tällainen rypistys.

– Pyritään pitämään kiinni 7 päivän tarkastusaikasuosituksesta (HQ:n suositus). Tämä siis tarkoittaa, että tarkastus aloitetaan 7 päivän kuluessa siitä, kun kätkö tulee tarkastusjonoon. Ei sitä, että kätkö välttämättä julkaistaan 7 päivän kuluessa.

Onko mitään vinkkejä, miten tarkastusta voisi nopeuttaa?

– Review notejen käyttö! Niihin kannattaa kirjoittaa mahdollisimman paljon tietoa valmiiksi, niin kätkötarkastajan ei tarvitse tietoja kysellä erikseen. Näin tarkastus nopeutuu. Esimerkkeinä, jos kätkö on rautatien läheisyydessä voi reviewer notella kertoa, ettei kätkö ole rata-alueen sisällä. Samoin voi kertoa liikennemerkeistä, sähkökaapeista, voimalinjoista ja sen semmoisista, ettei kätkö ole piilotettu niihin. Mysteerin idean voi myös kertoa reviewer notessa. Vaikkei koko ratkaisua listaisikaan niin idean pääkohdat on hyvä kertoa, jotta voidaan tarkistaa, että mysteeri on oikeasti kätköilijöiden ratkaistavissa. Välillä on näkynyt näitä, että tarvitaan jotakin sellaista sisäpiiritietoa, jota kätköilijä ei voi saada ellei tunne kätkön piilottajaa.

– Mysteereistä ja multeista kannattaa kertoa reviewer notessa myös välipisteiden osalta nämä samat tiedot. Mikäli mysteerissä siis on välipisteitä.

– Tarkastajilla on työkalu käytössään, joka varoittaa luonnonsuojelualueista. Kuten todettua, niin yksityisistä luonnonsuojelualueista tulee olla alueenomistajan lupa ja valtion alueista ilmoitus tehtynä. Reviewer noteen kannattaa laittaa tieto, että tämä asia on kunnossa. Mielellään vielä kätkökuvaukseenkin on hyvä laittaa tämä tieto, jotta kätköilijät tietävät asian olevan kunnossa ja samalla toimii hyvänä esimerkkinä muille kätköilijöille ja he ymmärtävät myös, että ollaan luonnonsuojelualueella ja osaavat sopeuttaa oman toiminnan sen mukaisesti. Sama tietysti myös yksityisalueista, yksityispihoista ja firmoista – reviewer noteen tieto, että kätköllä on yrityksen tai rakennuksesta vastaavan tahon lupa, jos kätkö on vaikkapa rakennuksen ikkunapellissä kiinni.

Saanko laittaa linkin kätkökuvaukseen läheisen yrityksen sivuille?

Ei, et saa. Kaupallista toimintaa ei kätkökuvauksissa sallita.

Miksi kätkö ei mene läpi, jos sivu, jolle linkkaan sisältää mainoksia?

Kts. edellinen kohta. Tämä on HQ:n ohjeistus ja sen mukaan toimitaan.

Voiko kätkön julkaista johonkin tiettyyn aikaan?

– Ei enää. Liian työlästä kätkötarkastajille.

– Mar_mot: Minä olen tarkastajista tämän suhteen varmaan lepsuin. Jos sinulla on hyvä syy julkaista kätkö johonkin tiettyyn aikaan, niin voin sen julkaista. Hyvä syy ei ole se, että tuo toinen kätköilijä on matkoilla ja haluan kätköni julkaistavan silloin, jotta hän ei saa siitä FTF:ää. Jos sinulla on siis hyvä syy, niin viikkoja ennen julkaisua ota yhteyttä ja katsotaan mitä voidaan tehdä. En lupaa, että onnistuu kuitenkaan.

Miksi eri puolilla maailmaa on erilaisia sääntöjä kätköilyyn liittyen?

– Kaikkialla on samat HQ:n ohjenuorat, joita tulisi noudattaa. Voi olla, että toisaalla on tarkastajat tehneet paikallisia tulkintoja. Tietenkin HQ:n ohjenuorien lisäksi maakohtaiset lait ja määräykset vaikuttaa joka maassa. Aina sanotaan, että sääntö-Suomi vaikeuttaa asioita, mutta meillä on kuitenkin jokamiehen oikeudet, jotka on aika uniikki juttu. Niitä ei juuri ole pohjoismaiden ulkopuolella. Ne helpottaa huomattavasti kätköilyä, koska jokaiseen kätköön ei tarvitse erikseen lupaa, kuten maissa, joissa jokamiehenoikeuksia ei ole.

– Jos Brysselissä olette löytäneet kätkön liikennemerkistä, niin se ei tarkoita, että se menisi läpi Suomessa. Suomessa on viranomainen sanonut, että liikennemerkkiin ei saa kätköä piilottaa, niin sitä ei silloin saa. Tietysti Suomessakin voi tulla vastaan kätköjä liikennemerkissä, mutta ne on piilotettu ennen kuin tämä määräys oli tarkastajien tiedossa. Vanhat kätköt saa olla kuten olivat, koska eipä niille juuri mitään voi tehdä, ellei kätkönomistaja itse muuta sitä nykyisten käsitysten mukaiseksi.

Kysymys saturaatiosäännöstä. Miksi näkee kätköjä, jotka rikkovat tätä sääntöä?

– Ennen ei ollut tällaista saturaatiosääntöä (joskus kauan sitten toim. huom.). Myöskään ei ollut rajoituksia koskien multien ja mysteereiden fyysisiä välipisteitä. Siksi jotkut vanhat kätköt tai niiden välipisteet ovat liian lähellä toisiaan nykyohjeistuksen valossa. Tietenkin myös joskus sattuu vahinkoja tarkastajallekin ja läpi pääsee, kätkö joka rikkoo saturaatiosääntöä.

– Joskus myös omistaja siirtää kätköä itse. Tällöin kätkö voi siirtyä liian lähelle toista kätköä. Tarkastaja kyllä käy näitä läpi, mutta joskus siinä voi kestää aikansa ja siksi hetken aikaa kätkö voi olla liian lähellä toista.

– Aiemmin oli muuten multeja koskeva Suomi-helpotus käytössä. Multien fyysisiin välipisteisiin sovellettiin pienempää saturaatiota (100 m, toim. huom.). Sen takia joissain vanhemmissa multeissa voi olla välipiste liian lähellä toista kätköä nykyohjeistukseen nähden. Tästä kuitenkin luovuttiin, koska HQ niin halusi.

Mihin kätköjä ei saa piilottaa?

– Rautatiesillat on ollut yksi sellainen, joka on ollut viime aikoina ajankohtainen. Sitten lisäksi tietysti liikennemerkit, hengenvaara-kyltillä varustetut kopit, suurjännitetolpat, maantien suoja-alueet. Muitakin varmasti on, mutta nämä tuli ensimmäisenä mieleen. Jos nuo edelliset oli ehdottomasti kielletty, niin seuraavat ovat sallittuja, mutta ei suotavia: koulut, leikkipuistot, päiväkodit. Ne ei ole kovin suotavia, sillä puskissa kyykkivä mies henkilö mustissa vaatteissa kiinnittää helposti ulkopuolisten huomion ja asiasta soitetaan herkästi poliisille. Niin ja kovin lähelle yksityisiä pihoja ei kätköjä kannata viedä.

Voiko tarkastajista valittaa?

– Voi valittaa. Tulee ottaa yhteyttä HQ:n ja valita yhteydenoton tyypiksi Appeals. Sieltä voi saada erikoisluvan jollekin erikoisemmalle kätkölleen. Yleensä homma menee niin, että jos syntyy kinaa kätkönomistajan kanssa, niin ensin tarkastajat keskustelevat keskenään ja jos tarkastajat ovat samaa mieltä asiasta, niin sitten tarkastajien päätös pysyy ja halutesaan tällöin voi ottaa yhteyttä appealsiin.

Voinko tarkastaa, onko kätköpaikkani vapaa?

– Voit tarkistaa. Laitat kätkön jonoon otsikolla SATURAATIOTARKISTUS niin tarkastaja katsoo onko kätköpaikkasi vapaa. (Tarkempaa ohjetta löytyy tältäkin sivustolta täältä, toim.huom.). Sellainen muutos tähän on tullut, että jos olet tehnyt saturaatiotarkistuksen, niin vanhemmalla GC-koodilla ei enää pääse ohittamaan. Eli jos tarkastus on tehty on kätköpaikka sinun, vaikka joku toinen koittaisi tehdä samaan paikkaan kätköä vanhemmalla GC-koodilla. Paikka pysyy varattuna sinulle 2-3 kuukautta, joten kannattaa kuitenkin tehdä kätkö mahdollisimman pian valmiiksi. Reviever note auttaa tässäkin asiassa, koska se informoi kätkötarkastajia, että kuvaukselle ollaan jotain tekemässä. Tarkastaja voi myös kysyä saturaatiotarkastuksen tehneeltä, että onko ok julkaista paikalle kätkö, että täältä olisi valmis kätkö jo tulossa. Vai oletko saamasi omasi lähiaikoina valmiiksi.

Mitenkäs sitten lomakätköt? Voinko piilottaa lomallani kätkön kauaksi kotoa?

– Tällaista kaukana kotikoordinaateissa olevaa kätköä tarkastettaessa tarkastaja saa ilmoituksen asiasta. Yleensä tällöin kysellään miten kätkön huolto on ajateltu toimivan. Jos mökki on paikkakunnalla tai siellä asuu sukulaisia, niin asia on ok. Tästäkin voi tarkastuksen sujuvoittamiseksi kertoa reviewer notella. Paikalla tulee kuitenkin pystyä käymään useammin kuin kerran vuodessa. 2 kuukauden väli on hyvä. Tällöin jos kätköllä on jotain häikkää, niin Thymallus Thymalluksella kestää vähintään 2 kk arkistoida kätkö, joten jos pystyy huoltamaan kätkön tässä aikaikkunassa, niin se kelpaa.

Mikä on piilottajan vastuu kätköjä piilottaessa? Jos vaikka piilottaa T5 kätkön, onko vastuussa vierailijoista?

Geocaching.comin käyttöehdotkin sen sanovat, että jokainen kätköilee omalla vastuullaan. Piilottaja ei ole siis vastuussa etsijöiden toiminnasta millään tavalla. Toki piilottaessa kannattaa miettiä sitä mikä on järkevää.

Mitenkäs eventtien stackkaus? Paljonko pitää olla etäisyyttä miittien välillä, jotka ovat samaan aikaan ja paljonko miiteillä, jotka ovat lähekkäin mutta eri aikaan?

Tämä eventtien stackkaushan juontaa juurensa siihen, että HQ:lla meni hermot, kun mega eventtien yhteyteen alkoi tulla minieventtejä tyyliin: megan portit aukeavat, megalipun nosto, megan makkaratulien sytytys, jne. Tämähän ei tietenkään ole miittien idea, vaan edellä luetellut ovat vain megaan kuuluvia tapahtumia. Niinpä eventtien stackkaus (tai ketjuttaminen) kiellettiin. Tarkkaa ohjeistusta ei tähänkään HQ antanut, joten tarkastajat ovat joutuneet miettimään mikä on järkevää. Naapurimaissa tilanne taitaa olla tämmöinen:

• Ruotsi 5 tuntia / 50 km
• Norja 5 tuntia / 30 km

Suomessa päädyttiin samaan kuin Norjassa eli 5 tuntia / 30 km. Megojen kanssa eventit ovat sitten tarkemmassa syynissä.

Miten haastekätkön tarkastus eroaa tavallisen kätkön tarkastuksesta?

Haastekätköt tarkastajat tarkastavat yhdessä ja siksi se on hitaampi prosessi kuin tavallinen kätkö. Homma menee niin, että yksi aloittaa tarkastuksen ja kysyy muilta tarkastajilta mielipidettä. Kun riittävän moni tarkastaja sanoo, että kätkö on ok, kätkö julkaistaan. Haastekätkössähän pitää nykyään olla haastechecker ja itse pitää olla suorittanut haasteen (toisin kuin ennen). Haasteen pitää myös olla mielekäs, joka tarkoittaa sitä, että riittävän suuri porukka on sen jo suorittanut. Tarkastaja voi kysyä haasteen piilottajalta, että nimeä 10 kätköilijää, jotka ovat haasteen jo suorittaneet.

Minkä takia joissakin mysteerikätköissä vaaditaan selainlaajennoksen asentamista? Eikö tämä ole ohjenuorien vastaista, kun muitakaan ohjelmia ei saa vaatia asennettavan?

HQ:n ohjenuorat eivät erikseen kiellä selainlaajennosten käyttöä, joten tarkastajat eivät ole tätä lähteneet rajoittamaan. Samoin tarkastajien foorumilla on keskusteltu, että esimerkiksi linkit Youtubeen on kätkökuvauksissa ok, vaikka sielläkin näytetään mainoksia ja siten rikkoisi kaupallisuussääntöä.

Miten Earth-kätköt tarkistetaan?

– GeoawareNordic tarkastaa pääsääntöisesti Earthcachet, joten tarkempaa tietoa ei ole. Jos tarvitaan suomenkielistä palvelua, niin sitten geoawareFIN katsoo. GeoawareFIN:n henkilöllisyyttä ei ole kerrottu.

– Earth-kätköissä kannattaa huomioida, että pelkkä paikan historiallisuus ei riitä, vaan paikalla pitää olla jotain geologiaan liittyvää. Samoin biologiaan liittyvät asiat eivät kelpaa. Tietenkin myös koitetaan pitää earth-kätköt jollain tavalla järkevissä rajoissa, eli jokaisesta kivestä ei voi tehdä earth-kätköä. Samoin jääkauden jäänteet alkaa Suomessa oleen jo käsitelty earth-kätköissä – kaikki kätköilijät tietävät mihin suuntaan jäätikkö vetäytyi. Samoin siirtolohkareet, hiidenkirnut ja maan nousu alkaa olla koluttu. Tietysti jos näistä keksii jotain uutta, niin se käynee.

Mitenkäs sitten tällainen tilanne, että yksi kätköilijä kipee puuhun ja kolme muuta odottaa alhaalla ja heidänkin nimensä kirjoitetaan logiin?

Tämä ei ole tarkastajien asia.

Entä nimi lvihkossa sääntö, että löytö on löytö vain jos nimi on kirjoitettu lokivihkoon?

Tämäkään ei ole tarkastajien asia. Mutta tämähän on oikeastaan ainoa kätköilyn sääntö. Se, onko nimen kirjoittanut itse vai joku muu on ihan sama. Eihän sitä muissakaan lajeissa homma toimi jos ei sääntöjä noudateta. Jalkapallossa ei lasketa maaliksi, jos pallo ei ylitä maaliviivaa, koripallossa ei saa pistettä jos pallo ei mene koriin. Eikä kätköilyssäkään pitäisi kirjata löytöä, jos nimi ei ole vihkossa.

Mitenkäs sitten loggaukset? Onko pelkkä KK ok?

– Ennen vanhaan kirjoitettiin ihan sinne purkissa olevaan logikirjaankin terveiset. Näitä tarinoita oli seuraavien kävijöiden kiva lukea. Olisihan se kiva jos loggauksessa lukisi jotain, mutta voihan sitä kirjoittaa vain sen KK:nkin. Alun perinhän KK tuli kiisseliviiksi-nimisen kätköilijän termistä Kiisseli Kiittää. Siitä sitten haki muotonsa nykyiseen Kiitos Kätköstä. (Tästäkin on ollut juttua tällä sivustolla, toim. huom.)

Onko tarkastajille koskaan tullut positiivista palautetta?

*yleisö alkoi taputtaa*

Mitä kannattaa huomioida CITOn järjestämisessä?

– Jos CITOn järjestää jokin taho, sen on oltava ei-kaupallinen järjestö. Kaupan parkkialueen siivous ei käy, koska kaupan tulisi huolehtia siitä muutenkin ja näin kauppias saisi etua kätköilijöistä. CITOlle paikkaa miettiessä voi ajatella, että missä itse haluaisi ulkoilla ja kätköillä. Sellaiseen paikkaan kannattaa järjestää CITO. Tietenkin myös pitää huolehtia siitä mihin roskat kerätään ja kuka ne vie pois. Entä kuka tuo tarvittavat tavarat, kuten jätesäkit, roskanpoimijat, hanskat, yms? Kannattaa myös huomata, että CITOn minimikesto on 1 tunti. Tietysti CITOja koskee sama ketjutussääntö kuin miittejäkin. Sellainen muutos tähän tuli aivan hiljan, että HQ:n mielestä CITOissa vaan siivotaan, eikä kätköilijät juttele keskenään. Niinpä CITO:n perään voi stackata tavallisen eventin, jossa sitten paistellaan siivoilun päälle makkarat ja jutellaan kätköilystä.

Kumpi on parempi kätköilyyn: Kännykkä vai GPS?

– On!

– Olen aloittanut kätköilyn sen verran aikaisin, ettei ollut kuin GPS. Tottunut siihen, joten ehkä se GPS.

– Molemmat!