Keväällä kirjoitin ohjeet, miten voi askartelubetonista puuhastella kätköpurkin, vaikkapa sitten tontun kätkökodin nanokätkön ympärille. Sittemmin joku aika sitten tuli kirjoitettua huoltokeikasta, jolla tämä kyseinen kätkö oli rikki. Liimailin purkin ensiavuksi kasaan ja toiveissa oli, että josko sillä pärjättäisiin talveen asti, kunnes purkki jää lumen peittoon. Optimistista oli tuo ajattelu ja viiden vierailijan jälkeen kätkölle tuli note (!), että purkki on rikki. No mainiota oli, että tällainen note tuli ja piti lähteä sitten uudelle huoltokeikalle. Liimaus ei ollut pettänyt vaan liimaus oli ollut liiankin hyvä ja tällä kertaa kätköpurkki oli lohkaissut mukaansa siivun talon pohjasta. Varsin erikoista, mutta kai se sitten mahdollista on. Kokeeksi koitin itse vääntää loppupurkkia käsin hajalle. En saanut. Pitää ilmeisesti ruveta käymään useammin salilla, kun muilla tuntuu voimaa olevan enempi hyppysissä.
Joka tapauksessa turhat jupinat sikseen ja uutta purkkia rakentamaan. Olin jo aiemmin miettinyt miten seuraavan version purkista rakentaisin. Jossain logeissa oli mainittu, että purkkia oli pitänyt ihmetellä tovi jos toinenkin ennen kuin lokikirja oli löytynyt. Ilmeisesti siis purkin muoto saumoineen kutsuu hätäistä kätköilijää vääntelemään purkkia auki vääristä kohdin ennen kuin kätköilijä havaitsee, että pohjassa on nano. Niinpä muodon pitäisi olla saumaton.
Toiseksi nanopurkin voisi koittaa laittaa purkin pohjaan toisin päin. Näin kiinnityspinta-ala betoniin muodostuisi suuremmaksi ja purkki voisi pysyä paremmin paikoillaan. Toisaalta purkki olisi hankalampi avata, koska sormille jää vain pienempi korkkiosa hipelöitäväksi. Tämä voi houkutella kaivamaan pihdit taskusta esiin. No, tämä riski on otettava. Uusi design oli siis valmis, joten ei muuta kuin askartelemaan. Tällä kertaa purkin kiinnitykseen käytin epoksia aiemman kuumaliiman sijasta. Josko tällä konstin purkki pysyisi myös paremmin kiinni.
Uudessa designissa ongelmana oli vain se, että kun purkki tehdään yhdessä osassa, tuppaa muoto hiljalleen lässähtämään. Betoni leviää enemmän kuin osissa tehdessä. Muotoilu vaatii siis pidempää pinnaa ja tarpeeksi aikaa. Hifistelijä tietenkin rakentaisi muotin. Mutta suhteellisen hyvä tästä tälläkin tavalla tuli.
Vielä pieni hionta, maalia ja lakkaa pintaan ja uusi purkki on valmis piilotettavaksi. Katsotaan kauanko tämä kestää. Jos purkki hajoaa, niin sitten pitää vielä miettiä designia uudestaan. Halusin kuitenkin jakaa tämän päivityksenä, jos joku muukin aikoo tällaisen askarrella. Osaa sitten ottaa nämä asiat huomioon.
Ai niin, vieraillessani Bauhausissa huomasin, että siellä oli askartelubetonia 5 kg säkki n. kympillä. Sillä saa jo isommankin kätkön tehtyä.
