Kiven Alla otti hiljan valikoimiinsa vaihtosäiliöitä hyväksi havaittuihin Uni Power Tank -kyniin. Pelkän vaihtosäiliön lisäksi näissä valikoimiin ilmestyneissä tuotteissa on kapeampi kärki. Normaalisti Power tank -kynässä on 1 mm vahvuinen kärki. Vaihtosäiliöissä kärjen paksuus on puolestaan 0.5 mm tai 0.7 mm. Päätimme ottaa selvää, onko kynän kärjen leveydellä oikeasti merkitystä vai pärjäisikö sillä 1 mm levyisellä kärjellä, jonka kirjoitusjälki on siis vastaavasti leveämpi – joidenkin lähteiden mukaan 0.4 mm leveä.
Paraneeko vaihtamalla?
Power tank -kynän vakiona toimitettava kärki on siis 1 mm paksu. Juju on siinä, että kynää ei Kiven Alta tai muualtakaan Suomesta saa kapeammalla kärjellä varustettuna, vaan kapeampi kärki pitää hankkia ostamalla erikseen 3.90 € maksava vaihtosäiliö. Päätimme testata, onko kärjestä oikeasti hyötyä niin paljon, että lisäinvestointi kannattaa.
Ensimmäisenä tietenkin testasimme eri kärkien kirjoitusjäljen. Ensi tuntuma eri kyniin on se, että paksumpi kärki tarjoaa pehmeämmän kirjoitustuntuman. 1 mm jopa hieman liian pehmeän ja kynää tulee luonnostaan painettua jonkin verran. Kapein 0.5 mm kärki taas tuntuu huomattavasti kovemmalta. Tuntuu, että kärjellä helposti repii paperin rikki. Etenkin jos kynällä painaa liikaa. Yllättäen kuitenkin paperi ei ole moksiskaan, vaikka kynällä kirjoittaa hieman kynää painaenkin. Hetken päästä kapeampaan kärkeen osaa jo suhtautua paremmin, eikä sitä tule painettua turhaan paperia vasten kovaa.
Testataksemme jäljen kokoa, simuloimme nanologia itse tehdyllä paperiliuskalla ja alla on tulos. Paksuin 1 mm kärki vasemmalla ja ohuin 0.5 mm oikealla. 0.7 mm siinä välissä. Jälki puhuu puolestaan. 1 mm kärjellä tekstiin jää pieniä “aukkoja”. Allaolevassa ensimmäisessä kutosessa ja muutamassa muussakin kohdassa kynä jättää kirjoittamatta. Kapeampi kärki ei tätä tee. Huomaan myös, että kapeammalla kärjellä automaattisesti kirjoitan tilaa säästävämmin. Teksti pienenee ihan yrittämättä, kun kynän jälki on tarkempaa. Pakko se on myöntää, että kyllä kapeammalla kärjellä saa paremmin kirjoitettua nanokokoiseen logivihkoon puumerkin. Lisäksi tilaa säästyy ja ehkä ruutuun mahtuisi toinenkin nimi. Ainakin jos kirjoittaisi alle ja käyttäisi kahta ruutua.
Väkisin tulee mieleen, että kuinkahan kapeampi kärki sitten tarttuu erilaisiin papereihin. Kapeammalla kärjellä kirjoittaminen ainakin tuntuu siltä, että jos olisi kovinkin kiiltävä paperi, niin tuskin kynästä mitään tarttuisi. Paksummasta kärjestä voisi joku jälki jäädäkin. No, kaivetaanpa testipaperit esiin ja kokeillaan.
Tahroja paperilla
Muutama vuosi sitten tuli testattua eri paperilaatuja ja miten niihin eri kynät tarttuvat. Tuloksia löytyy: täältä, täältä ja täältä. Kaivoin tutun paperiarsenaalin esille ja tällä kertaa testasin vain miten saman kynän eri versiot tarttuvat eri papereille. Kätköilytarvikelootasta löytyi seuraavat paperit: Tavallinen tulostinpaperi, pretex, RitR, Modestone, leivinpaperi ja voipaperi. Aiempia juttuja lukemattomille kerrottakoon, että leivinpaperista ja voipaperista saa kelpo login, joka kestää vettä. Ei tarvita kalliita erikoispapereita. Kannattaa kuitenkin pitää sitten huolta, että kätköstä löytyy kynä, sillä näihin eri kynät tarttuu vähän huonommin, kuten vanhat testit osoittavat.
Ei muuta kuin raapustamaan sitten jokaiseen paperiin jokaisella kolmella kynällä nimmari. Ja tässä tulokset.
Tulostinpaperi
Modestone
Rite in the Rain (RitR)
Pretex
Voipaperi
Leivinpaperi
Testin lopputuloksen kannalta hieman pettymykseksi kynien kärjen paksuudella ei ollut oikeastaan vaikutusta kirjoitusjälkeen eri papereilla. Leivinpaperiin ei oikein jäänyt jälkeä millään kynistä. Tämä oli jo entuudestaan edellisestä testistä tiedossa. Voipaperiin ehkä hieman heikompi jälki jäi testin ohuimmalla kärjellä, mutta kaikkien kolmen kärjen merkinnöistä saa selvää. Niinpä yhteenvetona voikin sanoa, että kynän kärjen paksuudella ei ole merkitystä kirjoitusjälkeen. Niinpä kysymys on oikeastaan siitä millaisesta jäljestä itse tykkää.
En ehkä lähtisi sijoittamaan neljää euroa ihan pelkästään pienen kärjen takia. Ei pienempi kärki kuitenkaan niin merkittävästi nimen nanologiin kirjoittamista helpota. Ehkä siinä tapauksessa, että kynästä loppuisi muste tai vanha säiliö muuten hajoaisi ostaisin kapeamman kärjen tilalle. Se kumpi 0.5 mm vai 0.7 mm on hieman makuasia. 0.7 mm on hyvä kompromissi. Jos taas haluaa maksimoida kynän kärjen terävyyden ei 0.5 mm ole huono vaihtoehto sekään.
Itse olen käyttänyt jo useamman vuoden tuota 0.7 kokoa ja useampi tuhat puumerkkiä on tullut raapustettua sillä välin talteen. Myös useampi raapustus nanoon on tullut tehtyä ja en kyllä itse haluaisi paksumpaa käyttää, niin paljon on helpompi kapeammalla kirjoittaa. Onneksi nanoja ei nyt liikoja ole. Mielipideasiahan tämä tietysti on, toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta. Ainut missä 0.7 kanssa pitää olla huolellisempi, on silloin kun loki on kostunut selkeästi, silloin kärki saattaa rikkoa paperin pinnan, mikäli painaa liikaa.
Kynä kestää suhteellisen hyvin, yksi on vasta mennyt poikki taskussa tähän mennessä. Säiliö kestää allekirjoittaneella kätköilykäytössä noin 5000 puumerkin raapustusta päivämäärän kera, muistaakseni. Ainakin melko tyhjä on siihen mennessä. Kyllä Mitsubishi osaa.
Kiitos laalaa kommentista. Itsekin ehkä valitsisin 0.7:n tai 0.5:n, mutta en näe hyötyä niin isona, että jos omistaisin jo 1.0 mm kynän niin vaihtaisin säiliön siihen ostamalla säiliön erikseen. Mielipideasioitahan nämä, mutta kyllä 1.0 mm ja 0.7 mm kärjissä on eroa paljonkin etenkin nanoon kirjoittaessa. Ja on ihan totta, että märän logivihkon tapauksessa kapeammalla kärjellä saa olla tarkempana, ettei logi mene rikki. Joskin yllättävän hyvin kapeammalla kärjellä jäljen märkään paperiin saa, kunhan tosiaan on varovainen.
Mielenkiintoinen tuo 5000 puumerkin rustaus yhdellä säiliöllisellä. Tuostahan voisi joku ottaa mainoslauseenkin, että kynällä voi kirjoittaa ainakin 5000 kertaa nimensä logivihkoon 🙂 Paitsi jos on tooooosi pitkä nimimerkki.