Geokätköjen kokoluokitus

Kätkörasioita on vaikka minkä muotoisia ja kokoisia. Jotkut purkit sopivat paremmin kätkökäyttöön ja jotkut vähän huonommin. Siitä onkin ollut aiemmpin juttua:

Tässä postauksessa perehdytään kätköjen kokoluokituksiin tarkemmin. Tämä on oikeastaan päivitys aiempaan kirjoitukseen, sillä näissäkin asiat ovat vuosien myötä tarkentuneet.

Kätkön kooksi voi piilotettaessa valita seuraavat vaihtoehdot: micro, small, regular, large ja other. Aiemmin on ollut käytössä myös “not chosen”, jota ei voi enää valita kätkön kokoluokitukseksi. Joskus aiemmin Geocaching HQ käytti myös sovelluksessaan kokoluokituksia XS, S, M ja L, jotka siis vastasivat luokituksia, micro, small, regular ja large. Tämä oli omiaan hämmentämään aloittelevia kätköilijöitä, joten näistä on onneksi luovuttu. Jossakin kätköissä tai muissa sovelluksissa näitä kokoluokituksia voi silti vielä näkyä.

Seuraavassa perehdymme millainen on geokätköjen kokoluokitus pienimmästä suurimpaan ja lopulta päätyen sekalaiseen seurakuntaan.

Micro (alle 1 dl)

Mikrokätkö on pienin kokoluokitus ja on tilavuudeltaan 1 dl tai pienempi. Tyypillisesti mikrokätköön ei mahdu vaihtotavaroita ja se sisältääkin vain lokikirjan ja mahdollisesti kynän sekä kätkötiedotteen. Viime vuosina tosin kaksi viimeksi mainittua on usein jätetty pois, vaikka se ei hyviin tapoihin kuulukaan.

Usein mikrokätköt ovat liian pieniä matkalaisille tai vaihtotavaroille. Tavallisin mikrokätkö on nykyisin PET-putkilo (kuvassa 2) eli limsapullon aihio. Aiemmin suosituin mikrokätkö oli filmipurkki, joita oli helposti saatavilla. Se ei ole yhtä säänkestävä kuin PET-putkilo ja nykyisin filmipurkkien saatavuus on heikompi, joten sen suosio on hiipunut. Kolmas suosittu mikrokätköpurkki on kuvassa 1 näkyvä Bison-kapseli. Kuvan 1 musta suippeneva musta purkki on esimerkiksi Englannissa varsin suosittu mikropurkki.

Kuva 1 – Erilaisia mikrokätköjä.

Vuosien mittaan mikrokätköstä on tullut melkeinpä suosituin kätkökoko. Ehkäpä turhankin suosittu, eikä usein enää pohdita voisiko paikalle piilottaa isommankin kätkön. Mikrokätkö on tullut suosituksi, koska monenlaisia mikrorasioita, kuten pieniä peltiaskeja, lääkepurkkeja, jne on helposti kaikilla saatavilla ja mikro on helppo piilottaa paikkaan kuin paikkaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että monesti iso kätköpurkki on löytäjälle mieluisampi, etenkin jos siellä on vaihtareita, joita mikrokätköön vain harvoin mahtuu.

Kuva 2 – PET-putkilosta on viime vuosina tullut suosittu mikrokätkörasia säänkestävyytensä vuoksi.

Nano (n. 10 ml) on mikro

Nano-kätkö ei ole virallinen kokoluokitus, vaikka harrastajat ovat monesti tätä toivoneet  HQ:lta. Nano-kätköllä kuitenkin yleensä tarkoitetaan kooltaan noin 10 ml kätkörasiaa (kuvassa 3). Koska nanon koko on alle 1 dl tulee nano-kätkö luokitella mikrokätköksi.

Aiemmin Suomessa ja maailmallakin oli kuitenkin ajatus, että koska nanolla on oma nimi ja sen etsiminen eroaa microkätkön etsimisestä, niin nanot monesti merkattiin other -kokoluokkaan ja kuvauksessa mainittiin, että kyseessä on nano. Tästä on kuitenkin sittemmin pitkälti luovuttu ja HQ:n kätkönpiilotuksen ohjenuoratkin ohjaavat merkkaamaan nanon mikrokätköksi.

Kuva 3 – Nanokätkö on erittäin pieni, noin sormenpään kokoinen, kätkörasia.

Joskus puhutaan myös ns. nacro -kätköistä. Tällä tarkoitetaan purkkia joka on jotain nano- ja tavanomaisen mikrokätkön välimaastossa olevaa. Esimerkiksi kuvan 1 suippeneva mikrokätkö saattaa joskus kulkea nimellä nacro. Nacro nimitykseen olen törmännyt lähinnä ulkomailla kätköillessä ja se on huomattavasti nano-nimitystä harvinaisempi.

Kuva 4 – Nanokätkön sisällä on pieni logiliuska. Pienen login nyhrääminen pakkasessa on hankalaa ja siksi nanot ovatkin monien inhokkeja.

Small (1 dl – 1 L)

Small eli pieni on kokoluokka kätkörasioille desistä litraan asti. Small -kokoiseen kätköön (kuva 5) yleensä mahtuu pienet vaihtotavarat ja matkaajat sekä geokolikot. Lisäksi tietysti purkissa on logikirja ja toivottavasti myös kynä sekä kätkötiedote. Small -kokoinen kätkö on mikron ohella nykyisin kaikkein yleisin kätkökoko.

Kuva 5 – Muutaman desin vetoinen Curver-rasia on kelpo valinta small-kokoiseksi kätkörasiaksi.

Regular (1-20 litraa)

Regular- eli normaalikokoiset kätkörasiat ovat kooltaan litrasta 20:een litraan. Monesti tuo yläraja ajatellaan pienemmäksi ja esimerkiksi ämpäri on merkattu jo large -kokoiseksi. Ämpäri kuitenkin on vielä ihan regular -kokoinen kätkö. Suomessa kätkökoot ovat hieman painottuneet pienempään ja siksi monesti regular -kätkötkin ovat vain muutaman litran vetoisia. Amerikassa ja siellä päin regular -kätkörasiat kuitenkin ovat useimmiten isompia. Itsekin on tullut löydettyä amerikkalaisten piilottamia Regular -kätköjä ja niiden tyypillisin koko oli n. 5 litraa.

Kuva 6 – Regular -kätköön mahtuu kaikenkokoiset matkaajat ja vaihtotavaraa.

Normaaliin regular-kätköön voisi ajatella mahtuvan vaikkapa kenkäparin. Joskin myös hieman pienemmät rasiat lasketaan tähän luokkaan. Kuitenkin regular -kätköön tyypillisesti mahtuu jo jonkin verran vaihtotavaraa ja kaikenkokoiset matkalaiset – aivan suurimpia lukuunottamatta – mahtuvat regular -kätköön.

Large (yli 20 litraa)

Geocaching HQ:n ohjenuorat määrittelevät large-kokoisen kätkön viiden gallonan kokoiseksi. Tuo on reilu 18 litraa. Ilmeisesti gallona on suomalaisille hieman tuntemattomampi mitta ja kun ohjenuorat mainitsevat largen olevan 5 gallonan ämpärin kokoinen on Suomessa monesti ymmärretty väärin, että ämpäri on large-koon kätkö. Näin ei kuitenkaan ole ellei tosiaan kyseessä ole tavallista ämpäriä (n. 8-10 l) isompi saavi.

Kuva 7 – Normaali ämpäri ei vielä ole large-kokoinen kätkörasia, vaikka niin yleisesti kuvitellaan.

Large -kokoisiin kätköihin siis mahtuu jo kaikenlaiset matkaajat ja vaihtotavarat. Isoimpiin large-kätköihin mahtuu myös kätköilijä itse sisälle. Eli ylärajaa large-koolla ei ole. Large-koon kätköt ovat melko harvinaisia, koska isoa purkkia on yleensä hankala piilottaa. Valitettavasti postaukseen ei löytynyt kuvaa (jonka julkaisemiseen olisi oikeudet) large -kätköstä. Googlen kuvahaulla kuitenkin löytää esimerkkejä tästäkin kätkökoosta.

Other (muu)

Other eli muu -kätkökokoon tipahtavatkin sitten kaikki muut kätköt, kuten magneettilevyyn sijoitettu logikirja. Jotkut myös merkkaavat other -kokoisiksi kätköt, joissa löydettävä objekti voi olla iso, mutta itse kätkörasian koko pieni. Tällaisia ovat esimerkiksi kiveen poratut kätköt tai tekokivet, yms. Taustalla tästä on ajatus siitä, että vaikka kätkön camo olisikin iso, niin itse purkki on pieni. Näin kätköilijä ei odota turhaan, että purkkiin mahtuu matkalaisia tai vaihtotavaroita. Halutessaan tietysti tällaisenkin kätkön voi merkata purkin tilavuuden mukaan.

Monesti Other-koon kätköstä on hyvä antaa lisätietoja kätkökuvauksessa, jotta etsijä tietää mitä hakea. Kannattaa myös huomata, että esimerkiksi pelkkä puupalikka, johon kirjattaisiin nimimerkit ei ole other. Se ei kelpaa kätköksi ollenkaan, koska ohjenuorien fyysisien kätköjen ohjeistuksen kohtaa “Enclosed within a container” on tulkittu niin, että logikirjan pitää olla jonkinlaisen purkin sisällä.

Kuva 8 – Erikoisia kätköjä. Feikkikivi yleensä merkataan mikroksi, koska sen sisällä on usein bison-kapseli. Kotilon sisään sijoitettu nano-kätkö on myös mikro.

Not Chosen

Ennen kevättä 2014 kätkökoko voitiin jättää valitsematta kätkökuvauksen luonnin yhteydessä. Näin kätkön kooksi tuli Not chosen eli ei valittu. Nykyisin tätä vaihtoehtoa ei enää ole mahdollista käyttää uusissa kätköissä, mutta tietenkin aiemmin piilotetuissa kätköissä tämä voi tulla edelleen vastaan.

Yleisesti ottaen tässä vaihtoehdossa ei ollut kovasti järkeä, mutta tällä tavoin tietenkin kätkönomistaja saattoi koittaa (keinotekoisesti) vaikeuttaa kätkön löytämistä, koska etsijä ei tiedä minkä kokoista purkkia pitäisi etsiä.

Miten määritän kätkörasiani koon?

Kätkörasian koko on tietysti monesti kokeneemmalle kätköilijälle todella helppo määrittää, kun vastaan on tullut jos jonkin näköistä purkkia ja silmä on kehittynyt sen verran, että osaa sanoa minkä kokoinen kätkö on. Aloittelijalle kätkökoon valinta kuitenkin voi tuottaa harmaita hiuksia. Mikäli ei tiedä mikä aiotun kätkörasian tilavuus on, kannattaa tarkistaa löytyykö tilavuusmerkintä rasian pohjasta. Monissa pakastusrasioissa se sieltä löytyy (kuva 9).

Kuva 9 – Monesti rasian pohjasta löytyy merkintä siitä, minkä kokoinen rasia on.

Jos merkintää ei kuitenkaan löydy, on koko helppo tarkistaa. Konkarikätköilijä Harjus monesti väärin kokoluokitellulla kätköllä on todennut, että “tuohon kun litran kaataa niin yli lorisee.”. Vaikka tämä tietysti on huumoria, niin tuolla tavoin kätkön koko on helppo tarkistaa. Eli vettä mitta-astiaan ja kaataa purkkiin kunnes purkki on täynnä. Tämän jälkeen on helppo katsoa paljonko mitta-astiaan jäi vettä ja tehdä pieni laskutoimitus rasian tilavuuden selville saamiseksi. Kuvissa 10-12 testataan erään purkin tilavuus. Vettä mitta-astiaan jäi n. 4 dl eli purkin koko oli 6 dl eli small. Alla oleva video demonstroi samaa PET-putkilolla.

 

Lisätietoja kätköjen kokoluokituksista

Lisätietoa kokoluokituksista löytyy myös

2 comments

  1. Miksi pitää kaataa vesi mitasta purkkiin eikä toisin päin? Vinkki laskuallergisille: Laske kätkörasia täyteen vettä ja kaada vesi mitta-astiaan. Lue rasian tilavuus suoraan asteikolta ilman yhtään laskutoimitusta!

    1. Joo eihän mikään estä asiaa noin päin tekemästä. Etenkin jos haluaa tietää purkin tilavuuden niin oikein hyvä tapa. En kyllä silti osta ajatusta, että videon tavalla joutuisi mitään laskemaan jos tavoitteena on saada kokoluokitus tietoon, eikä itse tilavuus.

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.