Tänä vuonna suomalaisia geokätköilijöitä hellitään, kun on luvassa peräti kolme megaa. Näistä ensimmäinen Tar’n’Tech potkaistiin käyntiin Oulun Nallikarilla lauantaina 25.5. 2019. Tässä pieni matkaraportti tapahtumasta.
Sateinen Oulu
Lähdimme reissuun hyvissä ajoin perjantaiaamuna ja vähän puolen päivän jälkeen juna pysähtyi Oulun asemalle. Meitä tervehti sateinen ja kylmä kaupunki. Minikätköilijälle piti ihan käydä hanskat ostamassa lähikaupasta, kun kädet paleli. Kun ostokset oli saatu tehtyä, päätimme sateesta huolimatta kiertää muutaman keskustan geokätkön ja perinteiseen megatyyliin melkein joka kätköllä törmäsimmekin toisiin kätköilijöihin.
Lopulta sateen kastelemina vetäydyimme hotellille iltatoimiin. Huomasimme, että ensimmäinen megan adventure on julkaistu. Nopeasti tuli sitä vielä hotellilla kokeiltua ja kas, Adventuret saattoi seikkailla hotellisängyllä loikoillen. Ihan mistä tahansa niiden suorittaminen ei kuitenkaan onnistunut, vaan tuli sentään olla oikealla suunnalla itse.
Nykyisin megoihin on melkeinpä vakiintunut konsepti, että tapahtuma alueella on tarjolla 10 kohdan seikkailu (entiset lab-kätköt) ja sitten tapahtumakaupungissa on toinen 10 kohdan seikkailu. Yleensä tapahtuma-alueen rasteihin on panostettu reilusti ja kaupungissa oleviin ei. Niin oli tässäkin tapauksessa ja kaupunkiin sijoitettuihin rasteihin vastaukset pystyi arvaamaan tai googlettelemaan. Toivottavasti joku megajärjestäjä innostuu tekemään tämän toisen seikkailunkin siten, että se tarjoaa jotain elämyksiä, eikä vain patsaskierrosta kaupungissa. Toisaalta en tiedä vaikka tämä olisi HQ:n vaatimus, että näin tulee toimia.
Tapahtumapäivä
Tar’n’Tech:n tapahtumapäivä valkeni hieman epävakaisen näköisenä, mutta sade oli tauonnut. Lähdimme tapahtumapaikalle ysin aikoihin bussilla. Linjalla 15 pääsi kätevästi kohteeseen, vaikka ihan tapahtuman keskiöön bussi ei perille vienyt.
Kävimme infossa, josta saimme nimikyltin ja megabingon sekä tutustuimme lastenohjelmaan. Megabingossa on perinteiseen tapaan tarkoitus bongata kanssakätköilijöitä, jotka ovat suorittaneet jonkin tehtävän. Se on edelleenkin mukava tapa tutustua ennalta täysin tuntemattomiin kätköilijöihin.
Lastenohjelma oli pieni pettymys. Etukäteen sitä ei juurikaan mainostettu ja aika vähälle se olikin jäänyt. Infosta löytyi QR-koodi, joka avasi lastenohjelman webbisivun ja sieltä löytyi neljä kohdetta, jotka tuli etsiä ja kuvata tapahtuma-alueelta. Meidän minikätköilijälle, jolla ei ole omaa puhelinta, tämä ei kovin kiinnostavalta tuntunut. Ja koska puhelinta kuitenkin tarvitaan, niin miksei sitten hakisi vain megan Adventuren kohteita?
Tässä ilmainen vinkki megan lastenohjelma vastaavalle: Miettikää eri ikäluokille sopivaa tekemistä. Puhelinikäisille varmasti adventure jo yksinään tarjoaa mielekästä tekemistä. Varhaisissa megoissa olleet gepsin heitto, mikropurkkitornin kasaamiset ja Angry Birds ritsat ovat viime aikojen megoissa loistaneet poissaolollaan. Jotain sen kaltaista toivoisi lisää.
Toisaalta – vaikka geokätköilyn sanotaan olevan kokoperheen harrastus – ei tavallisissa miiteissä Tampereen seudulla juuri koskaan ole lapsia. Megoissa lapsia näkyy, mutta ei kovin paljoa. En osaa sanoa onko se syy vai seuraus. Johtuuko lasten poissaolo siitä, ettei heille ole tarjolla järkevää tekemistä vai lastenohjelman puute siitä, ettei lapsia ole tapahtumissa merkittävissä määrin paikalla.
Signal-sammakko oli ilahduttavasti taas välivuoden jälkeen löytänyt Suomeen ja ilahdutti lapsia ja muuta kätkökansaa.
Kätköseikkailu (ent. Lab-kätköt)
Tar’n’Tech:n kätköseikkailun (Adventure) lokaatiot oli ripoteltu ympäri tapahtuma-aluetta ja niitä oli mukava kiertää. Matka ei ollut myöskään liian pitkä minikätköilijälle. Tarjolla oli seuraavanlaiset labit.
1. Hextris
Ensimmäinen seikkailun lokaatio oli Hextris, joka oli sijoitettu Nallikarin näkötornin tai “majakan” läheisyyteen. Tehtävänä oli skannata QR-koodi, jonka jälkeen puhelimella pääsi pelaamaan tetristä kuusikulmaisella pinnalla. Kun pelissä sai riittävästi pisteitä, sai koodin lokaation kirjaamista varten. Varsin hauska toteutus ja peliä pääsee vieläkin kokeilemaan itse täällä.
2. Tervahaudan piipun tarkastus
Toisessa lokaatiossa geokansa päästi tarkastamaan mikä tukkii tervahaudan piippua. Käsi piti rohkeasti työntää puusta tehtyyn putkiloon, josta löytyi kaikkea iljettävää, kuten rottia, hämähäkkejä, ja muita jännän tuntuisia ja muotoisia esineitä. Lopulta piipun perältä löytyi palikka, josta löytyi koodisana loggaukseen. Varsin hauska rasti ja meidän minikätköilijää tehtävä pelotti hieman liikaa, mutta W uskalsi työntää käden rohkeasti perille asti.
3. Pelipala
Kolmannella rastilla oli melko perinteinen tehtävä: Palapelin kokoaminen. Tällä kertaa paloissa oli riittävästi kokoa ja niiden muoto ei ollut ihan se perinteinen. Mukavasti siinä porukalla kasatessa palapeli rakentui alta aika yksikön. Sitten vain koodisana sovellukseen ja kohti seuraavaa etappia.
4. Tervasukset
Tämä oli oikeastaan ainoa lokaatio, jossa oli suorastaan ruuhkaa. Siinä oli enemmän ja vähemmän väkeä ihmettelemässä suksia. Sen verran paljon, että omaa vuoroa sai odottaa hetken. Kova ihmettely tuntui porukalla olevan menossa, mutta lopulta sieltä kuitenkin yhteisymmärrys ratkaisusta löytyi. Suksissa oli NFC tagit ja lisäksi UV-kynällä oli eräs teksti suksista alleviivattu. Tämä oli ratkaisu seikkailun tälle etapille. UV-lamppua ei välttämättä tehtävässä tarvinnut, sillä koodisana oli ihan paljaalla silmällä näkyvissä. NFC:tä emme jääneet kokeilemaan, koska rastilla oli muutenkin ruuhkaa. Ilmeisesti NFC:llä kuitenkin sai saman koodisanan.
En tiedä miksi tälle rastille syntyi ruuhkaa. Ehkä satuimme kohteelle vain huonoon aikaan.
5. Tervaskanto
Tervaskanto-lokaatiossa oli vastassa oikein kaunis rakenelma: tervaskanto, johon oli liitetty tervatynnyri. Kovasti tuntui aiheuttavan ihmetystä edellisissä vierailijoissa, mutta helppo homma, kun luki ohjeet. Rakennelmassa roikkui Tar’n’Tech geokolikko ja kun kävi katsomassa kolikon kuvausta geocaching.comissa, niin siellä luki koodi, jolla sai lukon auki. Kun lukko oli irti, pystyi nostamaan lipan, jonka alta paljastui tämän lokaation koodisana. Ei ehkä kovin erikoinen tehtävä, mutta rakennelma oli erityisen kaunis ja kiinnitti huomiota.
6. Magneettikalastusta
Kiven Alla toi keväällä magneettikalastusmagneetit valikoimiinsa. Liekö siitä tämä rasti saanut innotuksensa. Tehtävänä oli onkivavalla laskea erittäin voimakas magneetti peltitynnyrin keskellä olevaan reikään ja onkia sieltä kala, johon oli kiinnitetty metallinen esine. Hauska oli katsoa muiden suorituksia ja siinä samallahan sitten sai koodisanan selville. K kuitenkin vaati, että W käy kokeilemassa myös ja näin tapahtui. W:n kärsivällisyys ei oikein riittänyt hommaan ja parin magneetin kiinnikolahtamisen jälkeen päätin antaa vuoron seuraavalle, joka ei vielä koodia tiennyt. Hauska tehtävä ja mielenkiintoisesti kaikki paikalla olleet onkivat, eivätkä vain kurkanneet koodia tynnyrin aukosta 🙂
7. Järjetöntä ammuntaa
Ehkä erikoisin osa Tar’n’Tech:n megaseikkailua oli lokaatio “Järjetöntä ammuntaa”. Paikalta löytyi vanerista leikattu lehmä, jonka kyljessä oli viisi aukkoa. Aukkoihin piti saada esiin kirjaimet, jotka muodostivat koodisanan. Paikalla oli erilaisia onkia ja kaukosäätimiä sekä puulaatikko, johon piti pumpata polkupyörän pumpulla.
Osa kirjaimista ongittiin ylös ongella ja yksi piti pumpata ylös sekä yksi aktivoida kaukosäätimen oikealla napilla. Tällekin rastille oli kertynyt väkeä ja työnjako oli selkeä: osa katseli ja osa suoritti. Kun olimme saaneet koodisanan selville kävimme itsekin kokeilemassa mistä se lehmä ammuu ja hyvin onnistui.
8. Tervatynnyri
Tervatynnyri-lokaatio nojasi yhteistyöhön. Ja sehän oli helppoa, kun avuliasta väkeä tuli koko ajan rastille lisää. Tynnyriä tuli nostaa jokaisesta kahvasta tasaisesti, jolloin tynnyrin sisältä nousi tappi, jossa luki tynnyrin paino.
9. Tikusta asiaa
Tikusta asiaa -lokaatiossa oli kyse leveistä jätskitikun näköisistä puutikuista. Näillä tikuilla muuten logattiin myös mega käydyksi. Täällä ei tikuissa ollut nimimerkkejä, vaan asioita, jotka liittyvät olennaisesti Ouluun. Paikkoja, murresanoja, historiaa, yms. Mutta yksi oli joukossa, joka ei tikkukasaan kuulunut ja tämä oli se koodisana, jolla tämän lokaation sai merkata löydetyksi.
10. Solar power
Solar power -lokaatio näytti mielenkiintoiselta viritykseltä. Harmaa pönttö seisoi tolpan nokassa ja siinä oli nappeja. Edessä oli aurinkopaneeli, josta ilmeisesti kätkö sai virtansa. Tehtävänä oli painaa kolmea eri puolilla olevaa nappia yhtä aikaa, jonka jälkeen purkin sisään syttyi valo ja mahdollisti purkkiin tuijottelun pienen linssin läpi ja sieltä paljastui koodi, jolla kätkö kirjattiin. Yksin ei purkkiin valoja saanut, mutta kun löysi toisen kaverin, niin johan onnistui. Sen verran hämilleni menin purkista, että kuva jäi ottamatta. Kiitokset Harri Takalalle valokuvasta.
Mukavaa oli kelistä huolimatta
Tar’n’Tech megan ohjelma nojasi vahvasti Adventureihin ja esitelmiä tai muutakaan sen tyyppistä ohjelmaa ei mysteeripajaa lukuunottamatta ollut tarjolla. Tällä kertaa mysteeripaja jäi katsastamatta, koska uskon, että siitä on enemmän hyötyä muille.
Lisäksi tarjolla oli melonta- ja kiipeilykursseja ja niillä vaikutti olevan hyvin osanottajia epävakaisesta kelistä huolimatta. Vierailimme megassa aamusta iltapäivään ja sinä aikana ei juuri satanut, joten vaikka kosteata oli, niin oli kiva kiertää Adventuren lokaatiot. Sen sijaan iltapäivällä satoi hieman enemmän, mutta tuokaan ei tainnut menoa hillitä.
Kuten yleensäkin megassa, ihmiset olivat iloiseilla tuulella ja juttelivat tuntemattomillekin leppoisasti. Ruokaa oli tarjolla kolmessa ravintolassa ja ainakin valitsemamme ravintola Nallikarin brunssi oli loistava.
Tällä kertaa puoli päivää Tar’n’Tech megassa riitti hyvin, koska esityksiä tai muuta ohjelmaa ei ollut. Myyntikojuja oli vain kaksi – kivenalla.fi ja Treeline.
Nallikari oli mainio paikka megatapahtumalle. Kuinka hieno se olisikaan ollut, jos olisi ollut helteinen tai edes lämmin toukokuun lopun päivä. Nyt tunnelma oli hieman harmaa, mutta iloiset kätköilijät tekivät päivästä kuitenkin ikimuistoisen.
