Kätköä tekemässä: Adventure Lab

Sain sähköpostia Geocaching HQ:sta, jossa tiedusteltiin halukkuutta tehdä yksi Adventure Lab -kätkö. Kyllähän se minulle sopi oikein hyvin. Toiveena heillä oli, että koska olimme Harjuksen kanssa GIFF-finalisteja, käyttäisin videota osana Adventure Labia. Siltä istumalta laitoin Harjukselle kyselyä, että haluaisiko hän palata Braijan hahmoon ja kuvata muutaman pätkän Adventure Labia varten. Hän suostui, joten ainekset alkoivat olla kasassa.

Tässä kirjoituksessa kerron kokemuksista Adventure Labin tekemisestä ja ehkä pientä ohjetta muille vastaavaa puuhaville.

Adventure Lab Builder

Adventure Labeja etsitään siis erillisellä sovelluksella, jonka voi ladata puhelimeen ilmaiseksi. Labeja ei tehdä kuten muita kätköjä, vaan ne tehdään Adventure Lab Builderilla. Adventure Labin luomiseen tarvitaan Adventure Lab Credit, joita myöntää Geocaching HQ. Sain siis yhden creditin, jolla voin tehdä yhden seikkailun, joka sisältää 1-10 lokaatiota (eli itse Lab-kätköä). HQ suosittelee tekemään 5 lokaatiota yhteen seikkailuun.

Alussa on idea

Kuten kaikkien kätköjen tekemisessä, pitää Adventure Labissakin olla joku idea. Alusta asti oli selvää, että koska Adventure Labin tekemisen oikeus oli saatu GIFF-elokuvalla, niin Adventure Labissa olisi Braija mukana (etenkin, kun Harjus suostui tähän). Sen jälkeen piti enää keksiä, mitä se Braija voisi tehdä.

Kun aiemmin tehtyjä Adventure Labeja plärää sovelluksella, käy selväksi, että valtaosa labeista on turistiystävällisempiä kuin normaalit kätköt. Yleensä seikkailu esittelee jonkin kohteen kierrättämällä kätköilijää siellä. Massasta olisi suhteellisen helppo erottautua sillä, että tekisi jotain täysin erilaista. Erilaisuus tosin usein vaatii ponnisteluja ja enemmän työtä. Se taas vaatii aikaa.

Geocaching HQ oli kuitenkin asettanut omalle labilleni suhteellisen tiukan aikarajan. Labi pitäisi tehdä 6 viikon aikana tai oikeus poistettaisiin. Niinpä mitään ihmeellisiä pulmatehtäviä tai vempainkätköjä ei oikein ehtisi rakentaa. Etenkin, kun geokätköilyyn käytettävä aika on muutenkin kortilla.

Niinpä turistinähtävyyslabilinjalle päädyttiin aika nopeasti. No toisaalta, jos Braija esittelisi omalla persoonallisella tyylillään turistikohteet, niin ehkä siitä voisi saada jotain. Niinpä loimme Harjuksen kanssa yhteisen Google Docsin, johon listasimme ideoita paikoista, joita Braija voisi Tampereella esitellä. Samalla kirjattiin alustavia ideoita mitä Braija voisi tehdä kussakin paikassa.

Sijainti, sijainti, sijainti

Saimme sovittua kuvauspäivän Harjuksen kanssa ja molemmat luottivat siihen, että agressiivisella odottamisella ne timanttiset ideat syntyvät käsikirjoitusdokumenttiin. No arvatkaapa vaan syntyivätkö?

Pari päivää ennen kuvauspäivää meillä oli listattuna seuraavat kuvauspaikat

1. Pyynikin näkötorni
2. Rajaportin sauna
3. Pispalan portaat
4. Tammerkoski
5. Tammelan tori ja mustamakkara
6. Haulitorni
7. Uittotunneli

Jokaisesta kohteesta olimme osanneet etsiä Wikipediasta pätkän paikan historiaa. Ei näyttänyt kovin hauskalta tai erityisesti kätköilyyn liittyvältä. Usko oli kova, että jotain kuitenkin syntyy.

Kohteista päätettiin rajata pois Haulitorni, koska sen lähitulevaisuudesta ei ollut varmuutta. Se olisi todennäköisesti menossa remonttiin ja remontin aikana koko torni purettaisiin väliaikaisesti, jolloin se olisi kovin huono kohde. Kuvauspäivänä Tammerkoskesta tuli Finlaysonin alue, koska jossain turistioppaassa, jota luimme mainittiin, että Finlayson on kovin paikka turistille. Pakkohan se oli uskoa.

Sitä paitsi Weellulla oli kummallinen käsitys, että pohjoismaiden ensimmäisen sähkövalon muistolaatta on Tammerkosken liepeillä. No ei ollut, vaan se oli Finlaysonilla ja koska se oli teema, jota olimme ajatelleet, niin Tammerkoski vaihtui Finlaysoniin kuvatessa.

Tammelantori vaihtui myös Laukontoriksi. Vaikka Tammelantori on legendaarisin paikka syödä mustaamakkaraa, olisi se muuhun kierrokseen nähden turhan kaukana ja tekisi vain lisää kuljettavaa matkaa tarjoamatta suurta elämystä. Laukontori ajaisi saman asian, koska sieltäkin saa mustaa. Sitten vain kuvaamaan.

Karvahattu helteessä

Braija tietenkin on videoissa oma itsensä villapaita päällä ja karvahattu päässä. Aika monta kommenttia saimme kuvauspäivänä ulkopuolisilta, että mikä saa miehen pitämään aurinkoisena päivänä moista varustusta. Videot saatiin purkkiin ja sen jälkeen vuorossa oli editointi ja jälkikäsittely. Lopulta videot olivat valmiina Youtubessa, koska Adventure Lab tukee vain Youtube-videoita. Teimme vielä tekstitykset Youtubeen videoihin ja sitten pääsin vihdoin itse Adventure Labin tekemisen kimppuun.

Säännöt ja tarkastus

Ensimmäisenä lukaisin tietenkin Adventure Labeja koskevat ohjenuorat. Niissä ei ollut kummallisempaa uutta. Ei kaupallisuutta, geocaching.comin logon käyttö ok, jne. Peruskauraa.

Se ehkä yllätti, että HQ ei ole rakentanut kätkötarkastajille mekanismia tarkistaa Adventure Labeja. Eli jos Adventure Lab ei sisällä fyysisiä välipisteitä, joita kätköttäjä on vienyt maastoon, ei labia tarkisteta mitenkään. Sen sijaan, jos seikkailun tekijä vie maastoon vaikkapa koodisanan sisältävän tarran, tulee lokaatio tarkistaa kätkötarkastajan toimesta. Tässäkään tapauksessa normaalit saturaatiosäännöt eivät koske Adventure Labeja.

Koska HQ ei (ainakaan vielä) ole tehnyt tarkastajille työkaluja seikkailujen tarkastamiseen, pitää labin rakentajan luoda multikätkö, jonka nimeksi tulee antaa “DO NOT PUBLISH – Adventure Lab location check”. Tähän multikätköön lisätään näkyviksi fyysisiksi välipisteiksi kaikki Adventure Labin lokaatiot, jotka sisältävät jotakin kätköttäjän maastoon viemää. Jos tarkastaja hyväksyy sijainnit, niin Labin voi julkaista. Tästä täytyy kyllä se kommentoida, että tämän tarkastuksen tekeminen on ihan kätköilijästä itsestään kiinni, eikä järjestelmä pakota siihen. Silti itse kyllä suosittelen näin toimimaan, koska HQ:n on aika helppo poistaa Adventure Lab, jos ilmenee, että sen tekemisessä ei ole näitä sääntöjä noudatettu.

Bob the Adventure Lab Builder

Kun seikkailua tehdään, ensin luodaan seikkailun kuvaus ja sen jälkeen yksittäiset lokaatiot. Seikkailulle annetaan nimi ja kansikuva. Kansikuva on se, mikä Adventure Lab-sovelluksessa näkyy seikkailujen listauksessa. Tähän sellainen kantapään kautta oppimani vinkki, että kansikuvaan ei kannata tehdä mitään elementtejä, jotka ovat kuvan reunassa.

Sovelluksen listauksessa näytetään koko kuva, mutta kun seikkailun klikkaa auki, on kansikuva erikokoinen ja Geocaching HQ on päättänyt, että kuvaa rajataan molemmista reunoista. Niinpä reunoilla olevat asiat jäävät piiloon, kun seikkailu on avattu tarkasteltavaksi.

Itse tein kuvan, jossa Braija kurkkasi kansikuvan reunasta. Siinähän kävi sitten niin, että Braijaa ei näkynyt ollenkaan, kun seikkailun kuvaus oli avattu sovelluksessa. Nyt Braija on keskitettynä kuvassa, mikä näyttää aika hölmöltä, mutta ei voi mitään. Itse olisin olettanut, että kuvaa skaalataan sen sijaan, että sitä rajataan. Ilmeisesti kuvasuhde on kuitenkin niin erilainen, että skaalaus näyttäisi huonolta.

Seuraavaksi seikkailulle syötetään koordinaatit. Ohje kertoo, että tämä sijainti pitäisi olla sellainen, mistä osallistujat aloittavat. En kyllä ihan tarkkaan ymmärrä tämän funktiota? Eivätkö lineaarisessa seikkailussa kätköilijät aloita ensimmäisestä lokaatiosta? Ja jos seikkailu ei ole lineaarinen, ei ole väliä, mistä pisteestä seikkailu alkaa.

Veikkaan, että tässä on kyseessä se, että Adventure Labs sovellus näyttää etäisyyden koko seikkailuun ja se lasketaan näiden koordinaattien perusteella. Sinänsä aika turhaa, koska tässä laskennassa voisi käyttää vaikka käyttäjän valitsemaa lokaatiota. Työkalu on rakennettu siten, että seikkailu pitää luoda ennen kuin yhtään lokaatiota pääsee lisäämään. Taitaa pohjimmiltaan olla siis kyse laiskasta ohjelmoinnista ja/tai suunnittelusta. Mutta ei paneuduta siihen tarkemmin.

Seuraavaksi seikkailulle kirjoitetaan kuvaus, jossa kerrotaan mistä seikkailussa on kysymys. Kuvauksessa on varmasti hyvä kertoa, montako sijaintia seikkailussa on ja paljonko kertyy käveltävää ja kuinka paljon menee aikaa.

Kuvauksen kirjoittamisen jälkeen valitaan, onko seikkailun lokaatiot kierrettävä tietyssä järjestyksessä vai onko järjestys vapaa. Itse valitsin lineaarisen, vaikka videoilla kerrottava “tarina” on varsin löyhä ja sinänsä pisteet voisi kiertää missä järjestyksessä tahansa. Toisaalta kuka tahansa järkevä ihminen kiertäisi valitsemani pisteet samassa järjestyksessä kuin ne seikkailussa on. Tai sitten toiseen suuntaan.

Viimeinen koko seikkailua koskeva kenttä on custom acccess code. Tämän koodin avulla seikkailu on helppo löytää. Itse esimerkiksi annoin omalle seikkailulleni koodiksi BraijaTre. Tämän jälkeen voin helposti jakaa seikkailun kavereille linkillä https://labs.geocaching.com/goto/braijatre. Lopuksi pitää vielä laittaa rasti ruutuun, että on lukenut ja hyväksynyt käyttöehdot.

Seikkailua voi editoida mielin määrin siihen asti, kunnes ensimmäinen vierailija kirjaa löydön jollekin lokaatiolle. Sen jälkeen ei seikkailuun voi lisätä lokaatioita tai poistaa niitä. Myöskään seikkailua ei voi sen jälkeen enää itse poistaa. Muutenkin muutosten tekemistä ensilöydön jälkeen ei suositella. Tarkkaa syytä tähän ei tosin kerrota, mutta liittynee jälleen kerran teknisiin rajoituksiin.

Itse Labit eli lokaatiot

Seikkailuun lisätään 1-10 lokaatiota yksi kerrallaan. HQ suosittelee, että sijainnit olisivat kävelymatkan päässä toisistaan. Omassa Adventure Labissani on mahdollista kiertää kohteet kävelleen, mutta käveltävää kyllä tulee jonkin verran. Parhaiten kierros onnistuu pyöräillen. Miksei myös sähköpotkulauta tai auto käy kulkuvälineeksi.

Lokaatioilla ei ole attribuutteja tai vaikeus- ja maastoluokituksia. HQ suosittelee, että lokaatiot olisivat sellaisia, että niille voi kuka tahansa päästä. Ei ole siis tarkoitus, että lokaatiot ovat puussa, tms. Toivomus selkeästi on, että lokaatiot olisivat pyörätuolista etsittävistä, mutta tätä ei sanota ääneen. En mitenkään erityisesti tätä aspektia omassa seikkailussani huomioinut, mutta jälkikäteen pohdittuna kaikki sijainnit ovat kyllä pyörätuolista käsin etsittävissä.

Sijainnille annetaan nimi ja kansikuva. Kansikuvan kanssa ei lokaatioissa ollut minulla ongelmia. Kansikuva kannattaa kuitenkin huomata ottaa jo, kun käy maastossa tutkimassa mistä löytyisi sopiva paikka labille. Itse en tietenkään näin tajunnut tehdä, mutta onneksi meillä oli videomateriaalia jokaisesta sijainnista, niin niistä oli helppo napata sopiva ruutukaappaus. Kansikuvaa käytetään myös taustakuvana, kun lokaatiota on kirjaamassa.

Seuraavaksi syötetään lokaation sijainti ja valitaan etäisyys (geofencing), jolla labin pystyy kirjaamaan löydetyksi. Jos haluaa, että labin voi kirjata missä päin maailmaa, on sekin mahdollista ja tällöin vain valitaan, ettei käytetä geofencing-ominaisuutta. Vakiona Builder-työkalu ehdottaa 1000 metrin ympyrää, jonka sisällä labin voi kirjata. Perusteluna HQ käyttää tässä, että labin voi kirjata löydetyksi vaikka hotellilla, koska sovellus tarvitsee verkkoyhteyttä. Itse en ole tällaisen ison etäisyyden yli fani. Mieleen tuli Oulun mega, jossa makoilin hotellissa ja arvailin kaupungille ripoteltujen labien loggauskoodeja. Valitsin omaan seikkailuuni 100 metrin säteen, joten ainakin lähistölle olisi pakko vaivautua, vaikka kaverilta olisikin koodit saanut.

Toisaalta ei kannata valita liian pientä ympyrää. Esim 5 metriä on auttamattoman pieni. GPS heittelee aina ja ei ole mitään niin tympeää kuin juosta GPS:n perässä paikalla ja yrittää saada loggaus aktivoitumaan. Kaikki, jotka ovat joskus etsineet huonosti tehtyä Wherigoa tietävät tunteen.

Geofencingin jälkeen kirjoitetaan labin kuvaus. Tässä voi kertoa lyhyesti kohteesta ja antaa ohjeet siihen, mistä kirjaamiseen vaadittava koodi löytyy tai jotain muuta sopivaa ohjeistusta.

Jos kohdetta haluaa esitellä videolla, sille on varattu oma kenttänsä. Tähän tulee laittaa linkki Youtubeen. Valitettavasti HQ on päättänyt, että siihen laitetaan tasan se linkki videoon. Jos esim. haluat, että aktivoisit tietyn kieliset tekstit URL parametreina niin eipä onnistu. HQ siivoaa kaikki parametrit pois. Myöskään muita videopalveluita ei tueta. Videon tulee olla julkinen tai listaamaton Youtubessa, että homma toimii. Yksityisiä videoita ei näytetä, mikä on ihan loogista.

Toinen ikävä ominaisuus on, että videon voi katsoa vaikka kotonaan. Toivoin, että voin rakentaa kätköni niin, että Braija kysyy jonkin kysymyksen videolla ja siihen löytyy vastaus paikanpäältä helposti. Teoriassa tämä on mahdollista, mutta koska videon voi katsoa etukäteen, niin jos kysymys on yksinkertainen, niin vastaus siihen löytyy todennäköisesti internetistä. Ja tällöin kätköilijän ei tarvitse maastossa etsiä vastausta. En halunnut tätä, joten videolle oli pakko etsiä jokin kohde, jota ei löydy internetistä ja tämä rajaa paljon pois. Huomattavasti parempi olisi ollut, jos videon näkee vasta kohteessa. Toisaalta tämä taas sotii vastaan HQ:n visiota siitä, että hotellin WiFillä hoidetaan videoiden katselut ja kirjaukset.

Seuraavaksi lokaatiolle määritellään vastattava kysymys ja oikea vastaus. Vastausvaihtoehtoja voi antaa vain yhden. Onneksi kirjainkoolla ei ole merkitystä. Silti olisi ollut kiva, jos olisi voinut antaa useamman oikean vastauksen.

Lopuksi annetaan Youtube-video, kuva tai teksti, joka näytetään kun kätköilijä antaa oikean vastauksen. Käytin Braija-kätkössä tietenkin videota. Braija selittää kätköilijälle jotakin mukavaa, kun vastaus on oikein. Se mitä työkalu ei kertonut on, että jos journalissa näytetään video ei sen lisäksi voida näyttää esim. tekstiä. Kuvan kohdalla mainitaan, että video korvaa sen ja se on loogista. Mutta bonus-kätköä tehdessä kävi karvaasti ilmi, että jos videon lisäksi haluaa kätköilijälle jotakin kertoa, niin se on oltava videossa. Videon lisäksi ei voida näyttää muuta.

Yks, kas, testi, testi, yks, kaks

Kun homma alkaa muistuttaa valmista, on seikkailua syytä testata. Se tapahtuu painamalla Test-nappia, jonka jälkeen seikkailu on testitilassa. Testiversion voi lähettää vaikka kaverille linkkinä tai lukemalla QR-koodin. Testitilassa seikkailu näkyy sovelluksessa ja sitä voi pelata. Vaikka kirjaat lokaation löydetyksi, ei se oikeasti tule löydetyksi ja voit silti pelata seikkailua.

Testaaminen on todella hyödyllistä ennen julkaisua. Itse säädin vielä suurinta osaa pisteistä sijainneista testikierroksen jälkeen. Lisäksi samalla löysin bugin Adventure Labs sovelluksen iOS-versiosta. Kun seikkailua pelailee itsekseen tai katselee kun kaveri seikkailee, huomaa erilaisia asioita miten lokaatioita kannattaa muuttaa. Itse viilailin kuvauksia, sijainteja ja kysymyksiä testatessa. Samalla tulee testattua, että vastaukset toimivat. Kannattaa tässäkin muistaa, että ensilöydön jälkeen muutoksia ei seikkailuun saisi tehdä.

Adventure Lab – Bonus-kätkö

Kun olin testannut seikkailua kyllästymiseen asti, lukaisin vielä Adventure Labsin tekemisen pro tipsit HQ:n sivuilta. Siellä mainittiin bonuskätkö. Olin missannut koko konseptin aiemmin. Mutta jos kerta bonuskätkö on Adventure labiin tehtävissä, niin pitäähän se tehdä. Tajusin myös, että bonuskätköhän on ainoa tapa miten kätköilijät seikkailun löytävät.

Adventure Labs on megojen ulkopuolella oikeasti vähän huono konsepti. Adventureja ei näe mistään muualta kuin niiden omasta sovelluksesta. Toistaiseksi niitä on sen verran vähän Suomessa, että melkeinpä muistaa ulkoa missä päin niitä on, mutta jos niitä olisi enemmän, niin eipä kyllä tulisi muistettua joka kertaa tarkistaa eri sovelluksesta, että onkohan täällä nyt Advenure Lab vai ei. Kun tekee bonus-kätkön, se toimii muistutuksena kätköilijöille, että alueella on Adventure Lab. Bonuskätkö tuo koko seikkailun kätkökartalle. Tietysti monet kätköilijät jättävät mysteerit huomiotta, mutta bonusmysse on parempi, kun ei kätköä ollenkaan kartalla. Miksei HQ voisi näyttää Adventure Labeja kätkökartallaan?

Bonuskätkö piilotetaan ihan normaalein kätkön piilotukseen liittyvin rituaalein. Se kannattaa tietenkin huomata, että kun bonuskätkö julkaistaan, ei Adventure Lab seikkailu tule julki automaattisesti, vaan siinä täytyy olla piilottajalla itsellään liipasin sormi herkkänä ja julkaista Adventure heti bonuskätkön vanavedessä. Toinen vaihtoehto on tietenkin julkaista Adventure lab aiemmin ja antaa porukan hakea FBA bonuskätköstä, jos tarkastus kestää. Tietysti tästä voi tulla se ongelma, että bonuskätköön joutuu tarkastuksen jälkeen tekemään vielä muutoksia.

Adventure Lab seikkailulla on kolme tilaa: off, private ja public. Off tarkoittaa, ettei seikkailua ole julkistettu. Private tilassa voit jakaa linkkiä seikkailuun ja linkillä pääsee etsimään lokaatiot. Public tilassa seikkailu näkyy sovelluksessa. Private tilalle en kyllä oikein keksinyt käyttöä, ellei sitten halua antaa FTF:ää lokaatioista kaverille. Toisaalta jos ei halua julkista listausta Adventure Labs sovelluksessa, mutta haluaa laittaa linkin seikkailuun, vaikka bonuskätkössä, niin ehkä se private voisi silloin olla. Mutta itse olen sitä mieltä, että etsittäviksi kaikki kätköt on tarkoitettu, joten näkyminen listauksessa sovelluksessa on vain hyvä juttu.

Laboratorion lapset

Adventure Labin rakentelussa on oma hommansa. Tavallaan se on helppoa, mutta toisaalta se vaatii vaivaa. Itse en ole tusinapurkkien ystävä, joten yleensä en ole montaa kätköä tehnyt samalla kertaa. Siksi homma tuntui melko isolta. Toisaalta jos on aiemmin ollut piilottamassa trailia, ei homma varmasti kovin paljon isompi ole. Lisäksi myös videon käyttö aiheuttaa omat lisävaivansa ja muutokset videoihin ovat työläitä tehdä. Sykli videon kanssa on aina sama: Editoi, renderöi, lataa Youtubeen.

Lab builder työkalu on helppo käyttää ja sillä saa homman aikaiseksi suhteellisen hyvin. Itseä eniten vaivasi rajoitukset videon käytössä. Jos videota ei käytä, ei näitä ongelmiakaan ole. Lisäksi pienet parannukset vaikkapa kansikuvien käsittelyyn olisivat tervetulleita. Kansikuvastakin voisi näyttää esikatselun, jottei turhaa testikierrosta tarvittaisi vain siksi, että näkee onko kansikuva asemoitu oikein vai ei.

Lab-kätköt lanseerattiin kokeellisena kätkötyyppinä ja voi olla, että Adventure Lab on myös kokeilu, joka jossain kohtaa yksinkertaisesti poistuu. Tai sitten ei. Nimittäin HQ:n panostukset siihen ovat olleet aika suuria, joten skenaario, jossa Adventure Labit poistuisivat kokonaan on epätodennäköinen. Mielenkiintoista olisi nähdä erilaisia labeja, joissa olisi oikeasti jotain uutta. Nyt vaikuttaa siltä, että Labeista on muodostumassa tapa esitellä kaupungin nähtävyyksiä turisteille. Poikkeuksena tietenkin megojen mega-alueilla olevat labit. Megoissakin yleensä osa labeista on patsaskierroksia. En ole ihan varma, kuinka moni niistä oikeasti pitää? Eikä tämä tekemäni kierros Braijan kanssa ole sen ihmeellisempi. Tosin mukana on videolla kaveri, joka selittelee vähän vinksahtaneita juttuja.