Saimme Inchcapelta eli Land Roverin maahantuojalta kyselyn, että kiinnostaisiko meitä testata Land Rover Discovery Sport plugin-hybrid autoa ja erityisesti miten se soveltuu kätköilyyn. Tehtävänanto oli sen verran mieluisa, että pakkohan tähän oli tarttua – etenkin kun blogissa ei aiemmin ole puhuttu geobiileistä juuri mitään. Ei sillä, että itseni autojen erikoisasiantuntijaksi kokisin, mutta geokätköilystä autoillen on sen verran kokemusta, että voin väittää osaavani hahmottaa millaisia ominaisuuksia geobiililtä vaaditaan. Arvio perustuu puhtaasti omiin mielipiteisiini, eikä minuun ole yritetty jutun tiimoilta mitenkään vaikuttaa. Päinvastoin.
Land Rover Discovery Sport P300e
Hain Tampereen Auto-centteristä koeajoon otsikon mukaisen geobiilin. Rullailin autolla muutamia satoja kilometrejä kahden päivän ajan ja käyttö oli 100% geokätköilyä. Yritin valita kätkökohteet siten, että tulisi sopiva kattaus moottoritietä, maantietä ja metsäteitä ajettavaksi. Testijaksolla pysyteltiin kuitenkin teillä, eikä menty metsänpuolelle tai tehty kahluuta joessa, vaikka auto pystyykin kahlaamaan 60 senttiä syvässä vedessä ja autossa on jonkinlainen luotain syvyyden tunnistamiseksi.
Land Rover Discovery Sport on kaupunkimaasturi eikä varsinainen maastoauto, kuten vaikkapa saman valmistajan Defender. Kaupunkimaasturiksi mielestäni Discovery Sport on kuitenkin sieltä maastoautoisimmasta päästä. Auton maavara on 21 senttiä, mikä on ilmeisesti kaupunkimaastureille melko tyypillinen lukema.
Uutuutena tämän vuoden malleihin on tullut mahdollisuus saada auto ladattavana hybridinä ja testissä olikin juuri tällainen lataushybridi. Polttoaineen kulutus oli testijaksolla 7.8-8.0 litraa / 100 kilometriä mikä osuu aika hyvin valmistajan antamiin lukuihin.
Autossa on 200 hepan kolme sylinterin 1.5 litrainen bensamoottori, jonka lisänä on 100 heppainen sähkömoottori. Akku lupaa valmistajan mukaan 55 kilometrin toimintasäteen. Geokätköilyajossa osottautui kuitenkin, että akun toimintasäde oli jossakin 42-45 kilometrin tuntumassa. Varmasti myös riippuu missä ajaa ja millainen ajotyyli kuljettajalla on.
Lataus onnistuu Type 2 -mennekeskaapelilla tai sitten schuko-liittimellä ihan tavallisesta pistorasiasta. Type 2 on latauksista nopein ja kuulopuheiden perusteella ABC:llä ei tarvitse viettää edes täyttä 30 minuutin miittiaikaa, kun akku on jo 80 % täynnä huoltoaseman pikalaturista. Tavallisesta pistorasiasta ladattaessa akku täyttyy noin kahdeksassa tunnissa eli lähinnä yön yli lataamalla akun saa täyteen. Sinänsä akun toimintasäde riittää mainiosti (omaan) työmatka-ajeluun tai vaikka lähiseudun kätköjen täsmähakuihin tai FTF-hunttiin.
FTF-hunttiin onkin hyvä lähteä täydellä akulla, jolloin on käytössä auton koko 300 hepan potentiaali. Tällöin auto on pirteimmillään. Kun akku on tyhjä, huomaa, että kiihtyvyys ei ole aivan sama. Ei auto pelkällä bensamoottorillakaan silti mikään lussu ole vaan kiihtyy hyvin. Kätköilykäytössä monesti tuskallinen metsätieltä vilkkaalle maantielle liittyminen käy Discovery sportilla helposti, kun ei tarvitse jännittää miten auto kiihtyy. Liikennevirtaan pääsee kyllä varmasti sujuvasti mukaan. Valmistajan ilmoittaman mukaan kiihtyvyys nollasta sataan on 6.6 sekunttia, mutta tätä emme testijaksolla lähteneet kellottamaan 🙂 Autolla on painoa yli 2000 kg ja se tuntuu vakautena, mutta toisaalta myös kiihdytyksissä huomaa, että auto on painava.
Kätköilyä Land Roverilla
Kotipihassa ensimmäisenä iltana lastasin auton täyteen geokätköilytavaraa. No ei se takakontti kyllä tullut varusteista läheskään täyteen eli selkeästi minulta puuttuu jotakin olennaista varusteistani. Sitten tajusin, että voisinpa laittaa auton lataukseenkin yöksi, jotta matkaan pääsisi aamulla täydellä akulla. Mutta latauskaapelitpa olivat tavaratilan alla olevassa tilassa. Niinpä piti lastata tavarat pois kyydistä ja ottaa kaapelit esiin ja pakata takakontti uudestaan. Tietysti kyse on siitä, missä kukin latauskaapeleita säilyttää. Jos kotona on pikalaturi, on siinä todennäköisesti latausjohto valmiina, eikä auton kaapeleita tarvita.
Tavaratila on riittävä 
Latauskaapelit löytyvät tavaratilan lattian alta.
Kurvailimme kätköjen perässä metsäteille ja kuinka nautinnollista autolla olikaan ajaa metsätietä. Pienet kuopat ja epätasaisuudet eivät tuntuneet missään ja ei tarvinnut ajaa ihan niin kieli keskellä suuta kuin omalla autolla, jossa maavara on pienempi. Purkki löytyi tien päästä ja sitten piti päästä ympäri. Ajatuksissa jo pohdin, että kuinkahan suhteellisen iso auto kääntyy ja miten autolla pystyy peruuttelemaan sujuvasti. Mutta ei hätää – auton kääntösäde oli maltillinen ja auto oli helppo kiepauttaa ympäri metsätien päässä. Kääntämistä auttoi myös auton hienot peruutuskamerat. Kamerakuvaa tulee auton takaa, mutta auto muodostaa myös kuvan auton ympäriltä ja näyttää auton lintuperspektiivistä peruuttaessa – näin näkee kätevästi mitä auton ympärillä joka suuntaan on.
Peruutuskamera on mainio. Myös auton yläpuolelta muodostettua kokonaiskuva on käytännöllinen ja hienon näköinen 
Rengaskameroista on apua tiukassa paikassa ajaessa.
Jos tulee oikein tiukka paikka, niin autosta löytyy myös rengaskamerat. Nämä kun säätää näytölle, niin voi seurata auton eturenkaiden sijaintia ja näkee kätevästi jos oja lähestyy uhkaavasti. Kätevä ominaisuus ahtaissa paikoissa ajaessa.
Toinen kätevä kamera on taustapeilikamera. Jos lähtee vaikkapa pidemmälle kätköilyreissulle ja takakonttitetristä on pelattu niin, että tavaravuori ylettyy kattoon asti, niin tällöin ei taustapeilistä näe taakse päin. Mutta ei hätää, taustapeilistä pieni tönäisy eteenpäin ja taustakamera aktivoituu. Tällöin taustapeilissä näkee kamerakuvan auton takaa ja vaikka takakontti olisi täynnä tavaraa, näkee kätevästi taakse päin.
Pidemmällä kätköilyrupeamalla tulee aina tarve ladata laitteita: puhelinta, GPS:ää ja ties mitä muuta. Discovery Sportista löytyy keskikonsolista kaksi USB-C pistoketta, yksi USB-A (se perinteinen) ja vielä tupakinsytytinpistoke. Takapenkiltä löytyy vielä yksi tupakinsytytinpistoke, joten useammalle laitteelle saa latausvirran autosta.
Navigointia
Nykyisin autoissa on valmiina navigaattori, eikä Land Rover Discovery Sport tee tässä poikkeusta. Auton navigaattorista löytyy kohdepisteet, kuten kaupat ja huoltoasemat valmiina ja siihen voi myös syöttää osoitteen, johon haluaa navigoitavan. Geokätköilijän kannalta harmillisesti navigaattori ei tue koordinaattien syöttämistä tai vaikkapa GPX-tiedostoja.
Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä auto tukee Carplayta ja Android autoa. Näiden avulla navigointi kätkölle on mukavaa. Valitaan sovelluksesta haluttu kätkö ja tuttuun tyyliin navigoidaan puhelimen karttaohjelmalla kätkölle. Carplay (iOS) ja Android auto heijastavat puhelimen tätä ominaisuutta tukevat sovellukset auton infontaiment-järjestelmään. Esimerkiksi navigaattori siirtyy suoraan auton ruudulle ja Land Roverissa reittiohjeet tulevat myös mittariston lomaan ratin taakse, jos näin haluaa. Kätköilysovellukset eivät tue tällaista peilausta, mutta eipä niitä kaipaa, koska autossa se tärkein asia on kätkön luo navigointi ja Google Maps tai Apple Maps tätä tukee hienosti. Eli sovelluksesta kätkö auki, valitaan navigoi kätkölle ja seurataan ohjeita auton ruudulla. Kätevää! Päätin koeajolla, että seuraavassa omassa autossani tulee olemaan Carplay tuki. Piste.
Auton mittaristosta löytyy kaksi perinteistä mittaria, joiden välissä on näyttö, johon tulee kaikki muut tiedot sekä fyysisten mittareiden annotointi esimerkiksi sähkönkulutuksen ja latauksen suhteen. Testijaksolla kerran auton mittariston näyttö pimeni ja käynnisti itsensä uudestaan. Tilanne tapahtui noin kilometrin ajon jälkeen. Tiedä sitten mikä tilapäinen käyttöhäiriö se oli, mutta tämä tapahtui vain kerran eikä toistunut uudestaan. Itsellä on kokemusta Teslan Model S:stä, eikä siinäkään ole ennen kuulumatonta, että näyttöjä joutuu jopa kesken ajon käynnistelemään uudestaan käsin. Tosin Land Roverissa tämä tapahtui itsestään.
Mukavia kätköilykilometrejä
Land Rover Discovery Sportilla oli mukava ajella kätköjen perässä. Auto on vakaa maantiellä, eikä tuuli ottanut siihen pahasti. Tosin koejaksolla ei nyt kovin puuskaista tuulta ollut. Metsäteillä on mukava päästellä myös ja ajoavut auttavat kivasti tiukoissa paikoissa, missä pitää saada auto ympäri hankalassa paikassa. Suorituskykyä riittää ohituksiin ja metsäteiltä muun liikenteen sekaan kurvaamiseen.
Takapenkillä on mukavasti jalkatilaa 
Turvaistuimet mahtuvat hyvin ja vielä keskellekin jää kohtalainen istumatila. 
Koeajokätkökierroksella tuli vastaan tällainenkin kätkö, jolle saattoi sanoa kättäpäivää.
Tavaratilat ovat kätköilijälle riittävät ja takapenkilläkin on reilusti tilaa. Vaikka koejaksolla takapenkillä oli kaksi turvaistuinta, olisi keskelle vielä mahtunut yksi isompi geokätköilijä sujuvasti. Takapenkillä on muutenkin mukavasti jalkatilaa myös pidemmälle ihmisille. Pidemmät varusteet voi sujauttaa myös takapenkin keskeltä löytyvästä suksiaukosta matkustamon puolelle, jos ei takakontti riitä. Takapenkit voi myös taittaa, mutta täysin suoraa lattiapintaa en onnistunut takapenkeistä muodostamaan, joten ad hoc yöpymiseen takapenkit taitettuina auto ei kovin hyvin sovellu.
Koeajolla kävi kyllä niin, että autokuume nousi pari astetta, sillä sen verran mukava peli Land Rover Discovery Sport Plug-in hybrid on. Onneksi n. 70000 € maksavan auton hintalappu estää heräteostokset koeajon jälkeen 😀 Mutta kyllä tällä geobiilillä kelpaisi kätköille huristella.
