Geokätköilyaiheisia elokuvia kuten Finding Ohana tai Treasure ja kirjoja on tullut vastaan jonkin verran. Mutta koskaan aiemmin en ole huomannut geokätköilyaiheista sarjakuvaa. Reilu vuosi sitten missasin joukkorahoituskampanjan, jossa haettiin rahoitusta The Greatest Treasure sarjakuvan tekemiseen. Kampanja toteutui ja niinpä tiettävästi ensimmäinen geokätköilyaiheinen sarjakuvakirja näki päivän valon.
Elokuisella reissullani Seattleen tapasin sarjakuvan takana olevan Geocaching Vloggerin ja sarjiksen piirtäneen Rich Schleiferin eli kätköilynimimerkki Kimikon. Herrat kaupustelivat ja nimmaroivat sarjakuvia ja pakkohan se oli heitä tukea ja napata yksi matkaan. Tässä pieni arvio tästä sarjisalbumista.
Aarteista mahtavin
Sarjakuva alkaa yhden sivun selityksellä siitä mitä geokätköily on. Sen jälkeen seikkailu alkaa, kun sarjakuvan päähahmo Joshua on kuvaamassa vlogiaan ja saa tuntemattomasta numerosta viestin, että haluaako hän etsiä aarteista mahtavinta. Tämän jälkeen pakataan tavarat puuhakirjamaisen tehtävän saattelemana ja reissu alkaa. Reissu kiertää eri maita ja jokaisessa maassa on oma kätkötyyppinsä. Kätkötyyppiä aina esitellään ruudun tai parin verran, jotta jästilukijakin ymmärtää mistä on kysymys. Ratkaisu on vähän tylsä pidempään kätköilleen kannalta ja voisi kuitenkin kuvitella, että kätköilyaiheisen sarjakuva-albumin kohdeyleisö pääasiassa on geokätköilijät eikä jästit.
Reissu kiertää ympäri maapalloa ja ympäri maailmaa on poimittu kätköjä, joiden GC-koodikin on mukana seikkailussa, jos sarjiksessa nähdyn kätkön haluaa vaikkapa käydä itsekin etsimässä. Jokaisessa maassa on myös dad jokesit eli puujalkavitsit englanniksi. Olisin pärjännyt ilmankin, mutta jotkut varmasti näistä ilahtuvat. Jokaisessa maassa on myös puuhatehtävä. Puuhatehtäviä on erilaisia – välillä etsitään kuvasta asioita tai ratkotaan labyrinttia. Tehtävät olivat 7-vuotiaan minikätköilijän tasolle sopivia ja hän innostui niistä kovin. Lasten kanssa sarjista lukiessa tehtävät rytmittivät hommaa kivasti ja tarjosivat simultaanitulkkausta harjoittavalle aikuiselle sopivan levähdystauon.
Sarjan kuvan piirtojälki on erittäin yksityiskohtaista ja miellyttää silmää. Tarina oli sopivan vauhdikas, että lapset viihtyivät tarinan parissa. Aikuiselle olisi toivonut jotain lisäsyvyyttä, sillä nyt tarina on vain suoraviivainen reissu eri kätköjen kautta, kun etsitään mahtavinta aarretta. Joka maassa on jokin sponsori piirretty eläinhahmona mukaan tarinaan. Tämäkin luo tarinaan tiettyä kaavamaisuutta, joka ei ole pelkästään plussa. Tarina on kuitenkin sen verran lyhyt, ettei tämä vielä puuduta liiaksi.
Sarjakuvan pituus on 33 sivua ja sen lisäksi albumin lopussa on lisätehtäviä ja tarinaa sarjiksen tekemisestä ja The Geocaching Vloggerista ja muusta sekä toki listaus joukkorahoitukseen osallistuneista nimimerkeistä. Täydentäviä juttuja on yhteensä 13 sivua.
The Greatest Treasure
Yhteenvetona voisi sanoa, että The Greatest Treasure on kiva sarjis luettavaksi lasten kanssa. Puuhatehtävät toimivat hyvin 6-10 vuotiaalle lapselle tosin englannin kieli hankaloittaa lapsen omatoimista sarjiksen lukemista. Mutta siinä on aikuiselle myös mukava haaste, kun kääntää ja lukee sarjista samaan aikaan.
Tarina on vähän yksintertainen, mutta riittävän vauhdikas, jotta sen lukee mielellään läpi. Piirros jälki on hyvää ja koko albumista syntyvä fiilis on laadukas. Sarjakuvan saa tilattua itselleen Amazonista 18 dollarin hintaan. Aku Ankkaan verrattuna toki hinta on kova, mutta geokätköilysarjisten lukijat ovat marginaalisempi kohdeyleisö, joten kustannukset kohoavat per lehti korkeammaksi.