Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin huomata kätköllä, että kynä puuttuu. Niinpä monilla kätköilijöillä on autossa, polkupyörässä, jokaisen takin taskussa ja ties missä kyniä, jotta sellainen aina tarvittaessa löytyy. Vaikka itsekin kyniä jemmailen kun orava tammenterhoja talven varalle, niin siltikin välillä löydän itseni tilanteesta, että kynä puuttuu. Tällöin jää vaihtoehdoksi improvisoida loggaus luonnonantimilla tai tulla seuraavana päivänä uudestaan. Mutta jos nyt vaikka sattuisi olemaan se aukkopäivä, niin onhan se nimi saatava vihkoon. Siksi onkin kätevää, jos on olemassa varakynä, joka on aina mukana.
Varakynä – luku 2
Kuten aiemmin kirjoitin, tilasin kiinankaupasta varakynän itselleni. Aurinko paistoi kätköilijän risukasaan ja taas löytyi kirjoitusväline avainnipusta. Kunnes sitten kerran ei löytynyt. Kynäosuus oli kiertynyt auki ja ilmeisesti pudonnut taskusta avaimia esiin ottaessa, eikä sitä enää löytynyt. Huoh.
Kävi mielessä josko nyt olisi sen Beta K-kynän tai Inka Penin aika, mutta kun kumpi vaan niistä maksaa sen 15-20 euroa, niin päädyin taas pläräämään kiinankaupan valikoimaa. Aiempaa kynääni ei ollut enää tarjolla. Vähissä oli vaihtoehdot lyhyiksi kyniksi. Myöskään suomalaisten kauppojen valikoima oli olematon – etenkin sopivaan hintaan.
Päädyin sitten valitsemaan uudeksi varakynäksi AliExpressistä teleskooppimallisen kynän, vaikka jotenkin tuntui jo valmiiksi, että teleskooppimalli voisi olla aika rimpula. Päätin kuitenkin antaa mahdollisuuden. Tarkkaa hintaa parin vuoden takaa en muista, mutta taisi olla noin 2.80 € kappale ja ilmaiset postikulut, joten suuresta investoinnista kirjailun mahdollistamiseksi ei ole kyse. Jos olisi vielä törsännyt extra viisisenttisen saisi myös 5 kpl varamustesäiliöitä kynään mukaan.
Tilasin samoin tein kaksi ja sitten vain odottamaan. Lopulta kynät tulivatkin ja ripustin ne avainlenkkiin. Kynänkärki on melko kapea ja mustetta tulee vähän satunnaisesti tavalliseenkin paperiin – kuin siitä kaikkein kuivimmasta messuilta nyysitystä mainoskynästä. Yleensä, kun päätä vähän kostuttaa ja houkuttelee kynää kirjoittamaan, niin alkaa lyyti (vai kynä?) kirjoittaa. Ei siis mikään täydellinen kätköilykynä. Sen kummempaa kirjoitusjälkitestiä en nyt tehnyt, koska tosiaan mikä tahansa halvista halvin mainoskynä kuvaa kirjoitustuntumaa ja -jälkeä.
Jos paperi on hieman kiiltävämpää sorttia, on kirjoitusjäljen saaminen hieman tuskallista. Ei siis mitenkään täydellinen kynävalinta. Toisaalta oli tämä parempi kuin ei kynää ollenkaan. Pitäisi vain olla varovainen märän logipaperin kanssa, sillä tämä kynä kyllä helposti rikkoisi sen. No kyllä tällä hätätilassa raapustelee, vaikkei kynä mitenkään kovin hyvä ole.
Kiitosta antaisin teleskooppimallista sillä kynällä on kohtuu mukava kirjoittaa, kun sen avaa pitkäksi. Edellinen varakynä oli kovin lyhyt ja sillä kirjoittaminen hankalaa. Mutta tämä on toista maata ja kirjoituskokemus on kynän pituuden osalta oikein mukava.
En kyllä suosittele tätä varakynäksi kenellekään. Omakin varakynän metsästys jatkuu ja palaamme varmasti vielä aiheeseen uudemman kerran osassa 3.