Markkinoilla on tällä hetkellä monien valmistajien aktiivisuusrannekkeita. Mittarit antavat käyttäjälleen tietoa päivän askelmäärästä, kalorienkulutuksesta, nukkumisesta ja älykkäimmät mittaavat syketietoa suoraan ranteesta ja osaavat näyttää puhelimeen saapuneet tekstarit ja kalenteritapahtumat. Idea aktiivisuusrannekkeessa on kerätä dataa omasta liikkumisesta ja kannustaa käyttäjää liikkumaan enemmän. Vaikka tämä ei tietysti suoranaisesti geokätköilyyn liity, niin ajattelin, että aihe voisi kiinnostaa myös muita kätköilijöitä kuin minua. Niinpä päätin kirjoittaa Loopista pienen testiraportin. Jos Loop on entuudestaan tuttu, voit skipata jutun suoraan loppupuoliskolle, jossa pohditaan mitä iloa Loopista on geokätköilijälle.
Koska datan kerääminen ja liikunnan lisääminen kiinnostaa, niin tulin viime syksynä hankkineeksi Polarin Loop aktiivisuusrannekkeen (kuva 1). Laitteesta taitaa nykyään olla saatavilla jo kakkosmallikin. Loop 2:ssa on uutuutenaälykkäät hälytykset ja värinä ainakin sekä kalliimpi hinta. Se miksi itse päädyin aikanaan juuri Looppiin oli itsellenikin pieni mysteeri, mutta se oli suhteellisen edullinen ja vaikutti mielenkiintoiselta. Hintaa Polarin Loop -rannekkeella on n. 70 euroa. Samalla hankin myös Polarin H7 sykevyön, jonka hinta puolestaan on 60-70 euroa riippuen vähän paikasta.
Käyttöönotto
Polar Loopin ranneke on valmistettu pehmeästä muovista ja ranneke tulee leikata sopivan pituiseksi saksilla. Sopivan mitan löytämistä helpottaa pakkauksessa mukana tuleva paperinen ‘mittanauha’, joka opastaa kuinka monta palasta pitää saksia pois. Polarin sivuilta löytyy myös varsin informatiivinen video, jossa selitetään miten ranneke tulisi lyhentää. Pakkauksen mukana tulee pieni työkalu, jolla rannekkeen lukitussysteemin saa irroitettua ja asennettua takaisin oikealle paikalleen (kuva 2). Ongelmana vain on se, että jos haluaa kierrättää ranneketta perheenjäsenten kesken, niin isokätisimmän pitää ottaa Loop käyttöön ensimmäisenä ja sitten seuraavan käyttäjän pitää saksia ranneke itselleen sopivaksi. Sen jälkeen se ei enää sovikaan isompiranteiselle. Selkeästi siis markkinointikikka, jolla saadaan myytyä kaikille perheenjäsenille oma Loop. Tietysi Loop on ajateltu henkilökohtaiseksi laitteeksi. Hihna voisi kuitenkin olla tavallisen kellon hihnan tapainen, jonka pituutta voi säätää.
Muuten rannekkeen lyhennysoperaatio sujuu mukana tulevien ohjeiden avulla ongelmitta. Käyttäjän tulee myös rekisteröityä Polarin Flow -palveluun, jonne täytetään henkilökohtaisia tietoja, ja jossa pidetään kirjaan päivittäisestä aktiivisuudesta ja harjoittelusta. Ranneke rekisteröidään palveluun. Tarvittaessa rannekkeen saa unohtamaan tämän yhteyden ja siinä mielessä sen siirtäminen toiselle käyttäjälle onnistuu.
Flow-sovellus löytyy myös älypuhelimille ja se kannattaakin asentaa, koska sen avulla aktiivisuuden synkronointi Flow-palveluun onnistuu kätevästi Bluetoothin (BLE) avulla. Appis löytyy Android ja iOS alustalle. Windows Phonea ei ainakaan tällä hetkellä tueta. iPhonesta pitää olla 4S tai uudempi.
Laite on myös vesitiivis, joten sen kanssa voisi vaikka käydä uimassa. Ilmeisesti se osaa myös tunnistaa uimisen. Parin uimareissun aikana en huomannut mitään erityistä uimisen tunnistusta, mutta aktiivisuuden uimisesta laite rekisteröi. Vesitiiviys on tietysti hyvä ulkoillessa. Suihkuunkin voi rannekkeen kanssa halutessaan mennä. Laitteessa on myös lentotila, jolloin voi tarkkailla passiivista istumistaan koko lentomatkan ajan.
Rannekkeen toiminta
Ranneke ladataan USB-johdolla ja samalla johdolla aktiivisuustiedot voi myös synkronoida Flow-palveluun PC:llä (kuva 3). Jos kotona sattuu olemaan sopiva USB-laturi, käy rannekkeen lataaminen johdon avulla myös suoraan laturilla. Rannekkeen akulle luvataan 5 päivän kestoa ja käytännössä se on osoittanut aika hyvin pitävän paikkaansakin. Noin kaksi kertaa viikossa ranneke on vaatinut latausta omalla käytölläni. Aktiivinen Bluetoothin käyttö (esim. sykevyön kanssa) kuitenkin lyhentää akun kestoa ja tällöin ranneke vaatii lataamista useammin. Samoin jos älypuhelin sovellusta pitää päällä taustalla ja Bluetooth yhteys Looppiin on auki, tyhjenee akku nopeasti. Ranneke latautuu suhteellisen nopeasti alle tunnissa.
Kuva 3 – Polar Loop ladataan USB-johdolla, jossa toisessa päässä on Polarin oma magneettinen liitin.
USB-johdossa on magneettinen pää, joka asetetaan rannekkeen sisäpuolella olevaan liittimeen. Tämä on mielestäni hieman hankala, koska käytännössä liitin suostuu menemään vain tietyssä asennossa paikalleen, koska ranneke on johdon tiellä. Niinpä lataustökkeliä joutuu asettelemaan huolella paikalleen. Lisäksi magneetista ei tässä ole juurikaan hyötyä, toisin kuin vaikkapa MacBookissa, jossa magneettinen laturin johto on pelastanut Maccini putoamiselta useasti. Lähinnä tuntuu, että magneettinen johto vain tarttuu kaikki muihin työpöydällä lojuviin johtoihin tai esineisiin kiinni ja siksi sitä saa olla aina irrottamassa. Taustalla tämän tyyppisessä liittimessä on tietysti rannekkeen vesitiiveys, joka olisi hankala saavuttaa perinteisenmallisella USB-liittimellä.
Rannekkessa on yksi nappi, jota hipaisemalla rannekkeen led-näyttö syttyy ja näyttää jotakin seuraavista: aika, päivän aktiivisuus, päivän kulutetut kalorit ja päivän askelmäärä (kuva 4). Lisäksi, jos ranneke on paritettu sykevyön kanssa, näytetään syke omana kohtanaan. Eri näyttöjen välillä navigoidaan hipaisemalla nappia uudestaan ja käyttöliittymä toimii hyvin normaalissa käytössä. Lisäksi led-näyttö on siitä näppärä, että sen näkee hyvin pimeässäkin ja esimerkiksi kellon ajan tarkastaminen näytöstä onnistuu helposti (kuva 5)
Kuva 5 – Näyttö näkyy hyvin pimeässäkin. Kun askelia kertyy päivän aikana paljon, tarkkuus vähenee.
Aktiivisuuden valitsemalla näytetään myös paljonko pitäisi vielä liikkua, jotta päivän aktiivisuus tavoite tulisi saavutettua. Hipaisunäppäin ei toimi hanskat kädessä ja tämä onkin osoittautunut esim. juoksulenkillä ikäväksi ominaisuudeksi, koska jos haluaa nähdä sykkeen joutuu aina ottamaan hanskan kädestään, mikä juostessa on hieman hankalaa.
Lisäksi ranneke näyttää silloin tällöin käyttäjälle hauskoja tervehdyksiä, joita on muutama erilainen. Myös tunnin istumisen jälkeen ranneke ilmoittaa passiivisuudesta ledien avulla ja kertoo, että nyt olisi aika lähteä liikkeelle. Itselläni kyllä tuo passiivisuusvaroitus menee useasti ohitse, kun ranneke on jossain hihan alla. Loop 2:ssa tämä ongelma on ilmeisesti korjattu värinähälytyksellä. Vanhemmassakin Loopissa, jos älypuhelinyhteys on muodostettu, tulee kännykkään aktiivisuushälytys push notifikaationa.
Flow-palvelu
Kuten alussa mainitsin, tulee Polar Loopin käyttöä varten rekisteröityä Polar Flow-palveluun. Sinne kerrotaan jonkin verran tietoja mm. syntymäaika, paino, pituus, harjoitustausta ja normaali päivän aktiivisuus. Normaali päivän aktiivisuus valitaan kolmesta vaihtoehdosta: pääosin istumista, pääosin seisoskelua tai pääosin liikkeellä. Perustoimistotyötä tekevä yleensä istuskelee koko päivän kun taas opettaja tai vaikkapa sairaanhoitaja on jalkeilla suurimman osan työpäivää. Flow palveluun voi asettaa itselleen oman aktiivisuustavoitteen, jossa kannattaa ottaa huomioon myös työpäivän tarjoama/estämä liikunta. Matalimmalla tavoitetasolla riittää n. tunti juoksua kun kovimmalla tasolla tarvitaan 1½tuntia, jotta päivän tavoite täyttyy.
Kuva 6 – Polar Flow -palvelu pitää kirjaa treeneistä ja passiivisuusvaroituksista. Istumatyötä tekevälle varoitukset työpäivän aikana ovat hyvin tavallisia.
Eniten iloa Polar Flow -palvelusta saa, kun lataa appiksen älypuhelimeensa ja tarkastelee tietoja sitä kautta. Appiksen kautta voi myös ladata tietoja palveluun. Toinen vaihtoehto on liittää Loop tietokoneeseen USB-johdolla ja synkroinoida tiedot sitä kautta. Ehkä hyödyllisin osuus Polar Flow -palvelusta on piirakka, joka näyttää päivän aktiivisuuden ja unen määrän. Siitä näkee kätevästi milloin suurin osa liikunnasta on kertynyt. Tämän avulla pystyy hieman miettimään miten voisi lisätä päivittäistä liikunnan määrää. Kuvassa 7 näkyy illan tunnin kestänyt treeni vitostason liikuntana. Normaalin toimistopäivän aikana on tullut muutoin käveltyä vain 36 minuuttia, mikä on yllättävän vähän. Seisoskelua sen sijaan on kertynyt reilu pari tuntia ja istumista sitäkin enemmän.
Kuva 7 – Polar Flow -palvelussa saa yhteenvedon päivän aktiivisuudesta. Aktiivisuudessa on 5 eri tasoa. Kuvan päivänä unet jäivät turhan lyhyiksi, mutta tunnin treeni kasvatti kivasti aktiivisuutta.
Kuvan 7 treenissä on ollut myös sykevyö käytössä, joka näkyy pienenä sydänsymbolina kuvassa. Sykevyön käyttö Loopin kanssa onkin järkevää silloin, kun liikunta on sellaista, mitä Loop ei osaa muutoin tarkasti rekisteröidä, kuten esimerkiksi pyöräily tai punttisali. Muutenkin treenatessa Loopista näkee kätevästi sykkeen. Vain hipaisu ja Loop näyttää sykkeen hetken ajan. Sykevyön liittäminenkin käy yhtä helposti. Kun sykevyö on päällä, niin hipaisee vain Looppia ja antaa Led-näytön sammua. Tämän jälkeen yhteys muodostuu automaattisesti ja syketieto ilmestyy Loopin näytölle merkiksi onnistuneesta parituksesta.
Flow -palvelusta voi tarkastella myös muiden harjoitteita, mutta en mene tähän sen syvemmälle. En kokenut näitä palveluja kovinkaan hyödyllisinä. Kuten kuvasta 8 nähdään, on moni kuitenkin innostunut jakamaan esimerkiksi omien juoksulenkkiensä reitit. Loopilla tosin näitä ei saa talteen. Samassa palvelussa näkyvät siis myös muilla Polarin tuotteilla tehdyt treenit.
Mitens se geokätköily?
Jotta homma ei menisi ihan kokonaan ohi tämän blogin aiheen, on toki syytä mainita siitä, mitä vaikutusta Loopilla on kätköilyyn. Tuota kysymystä tosin täytyy lähestyä hieman kauempaa ja koitankin vastata miten Loop on vaikuttanut liikuntatottumuksiini ylipäätään ja sitten vasta keskityn kätköilyyn.
Suurin hyöty Loopista tai mistä tahansa aktiviisuusrannekkeesta on se, että omaa liikkumisen määrää tulee seurattua aktiivisesti tai edes semi-aktiivisesti mikä on kuitenkin enemmän kuin ennen. Ellei sitten ole aktiivinen treenaaja muutenkin. Kun liikunnan määrää seuraa, tajuaa kuinka paljon sitä viettääkään aikaa istualteen. Silloin tekee mieli lähteä liikkeelle. Muutoinkin omaa aktiivisuutta seuratessa tulee mieleen kaikennäköisiä outoja ajatuksia. Kuten, että jäisi bussista pois pysäkkiä aiemmin ja kävelisi loppumatkan, jotta saisi päivän tavoitteen täyteen. Tai jopa kahta pysäkkiä. Ja molempiin suuntiin 🙂
Loopin avulla pystyy tiedostamaan siis paljon paremmin paljonko on tullut liikuttua ja se kannustaa liikkumaan enemmän. Olen myös huomannut, että päivittäinen 12 000 askeleen tavoite vaatii oikeasti yrittämistä ja sen eteen saa tehdä töitä. Etenkin jos illalle ole luvassa juoksulenkiä tai sulkapallovuoroa tai muuta sellaista. Jos tavoitteen meinaa täyttää perushyötyliikunnalla, niin siihen joutuu näkemään jo vähän vaivaa – ihan pelkkä iltalenkki soffalta jääkapille ja takaisin ei riitä.
Monet aloittavat geokätköilyn, jotta liikkuisivat enemmän ulkona luonnossa. Hyvin nopeasti kun lähipurkit on haettu homma kuitenkin menee siihen, että autolla ajetaan purkilta toiselle. Mahdollisimman lähelle purkkia ja vielä koitetaan optimoida, josko purkin saisi auton ikkunasta. Loop kuitenkin palauttaa takaisin alkuasetelmiin ja kannustaa liikkumaan. Auton voi jättää parkkiin jonnekin kauemmas ja kiertää kävellen ympäristössä olevat kätköt. Tai sinne purkille ei tarvitse ajaa ihan perille asti autolla vaan voi jättää auton kauemmas ja vaikkapa kävellä metsätien purkille.
Myös kätköilyreissun kokonaisliikunnan määrää ja tavoitteen täyttymistä on mukava seurata. Jos koko illan kätköilee autolla purkilta toiselle on melko hankala saada päivän aktiivisuustavoitetta täyteen, mutta kun väliin ottaa muutaman “kävelykätkön”, niin johan rupeaa tavoitteetkin olemaan lähempänä. Myös vaelluksilla Loop on ollut kiva lisä, kun on voinut seurata montako askelta on tullutkaan jo talsittua.
Yhteenveto
Käytännössä Loop on ollut ranteessani jatkuvasti. Se on ihan mukavan näköinen eikä häiritse juuri päivän askareita. Muotoilu voisi olla sulavampi, sillä pari kertaa Loop on tökännyt johonkin kiinni. Hieman siis saa pelätä Loopin ja rannekkeen ehjänä säilymisen puolesta, mutta hyvin tuo on ottanut iskut vastaan, eikä jälkiä ole syntynyt.
Eräs hieman ärsyttävä seikka on painonappi. Sen käyttäminen ei onnistu hanskat kädessä ja monesti juoksulenkillä tai geokätköillessä joutuu ottaamaan hanskat kädestä, jotta näkee sykkeen tai askelmäärän. Pieni yksityiskohta, mutta erityisesti juoksulenkeillä tämä on ruvennut ärsyttämään. Kesäaikaan tämä ei tietysti ole ongelma.
Suosittelen aktiivisuusrannekeen hankkimista, jos oman liikunnan lisääminen osana geokätköilyä kiinnostaa. Loopia voin suositella siksi, että se tuntuu toimivan hyvin eikä ole kovin kallis. Tietysti jos haluaa sykemittarin ja hieman älyä samaan pakettiin voi ostaa vaikkapa Microsoftin rannekkeen tai jonkun muun älyvempaimen.
Vaarana aktiivisuusrannekkeessakin on, että into sen käyttöön lopahtaa ja se jää laatikkoon pölyttymään. Itsellä näin ei ole käynyt ja vaikka suurin into rannekkeen käytöstä on jo ajat sitten mennyt, niin kyllä omaa aktiivisuutta tulee seurattua edelleen. Etenkin viikkotasolla on kiva yrittää saavuttaa tavoite, joka tosin turhan usein jää saavuttamatta. Mikään tekninen ratkaisu ei tietenkään lisää automaattisesti liikuntaa, vaan sitä tulee itse haluta. Mutta hyvä apu tavoitteen seuraamiseen Loop on.
P.s. Tämähän voisi toimia viime hetken isänpäivälahjaideana geokätköilijälle.
Itse olen ratkaissut tuon hanskat kädessä vilkaisun siten että tökkään tuota hipaisunamiskaa vaikka poskea tai nenää vasten kun haluan tarkistaa statuksen. Ei tartte ottaa hanskoja pois käsistä 🙂
Kiitos Anja vinkistä. Itse asiassa noin olenkin aika usein tehnyt, mutta eipä tullut mieleen tuota kirjoittaessa tuo. Toinen vaihtoehto on kosketusnäyttöhanskat, joilla voi räpeilöidä myös kännykkää. Semmosetkin on tullut joskus hankittua.