Kevät onkin vanhan sanonnan mukaan kätköilijän parasta aikaa, kun pusikot ja hyttyset eivät vielä häiritse, mutta purkit ovat paljastuneet sulaneiden lumien alta. Moni uusi harrastaja aloittaakin näin keväällä geokätköilyharrastuksensa. Sähköpostiini on tänä keväänä kolahtanut jo useampikin loggaus, jossa mainitaan, että oli ensimmäinen löydetty kätkö ja että tästä se alkaa. Se on hienoa, että saamme lisää kollegoita, joita voimme kohdata purkeilla ja miiteissä.
Tällä sivustolla on aiemmin ollut paljon ohjeistusta miten harrastuksessa pääsee alkuun. Ajattelin koota pienen tietopaketin yhteen postaukseen, josta löytyy sitten linkkejä eteenpäin. Tämän postauksen voikin linkata tuttavalleen, jonka tietää hiljan aloittaneen geokätköilyn. Toivottavasti tästä on apua alkuun pääsemiseksi.
1. Tutustu aloittelijan oppaaseen ja lyhenteisin
Paras tapa päästä alkuun harrastuksessa on tietenkin käydä kokeilemassa sitä. Melko pian kuitenkin varmasti mieleen tulee kaikenlaista kysyttävää. Tällä sivustolla on aina silloin tällöin julkaistu aloittelijan opas -sarjan juttuja, joissa on kerrottu miten monessa asiassa pääsee alkuun. Ne kaikki on koottu kätevästi yhdelle sivulle aloittelijan oppaaksi. Kannattaa käydä tutustumassa ja lukea ne läpi.
Geokätköilyyn liittyy myös paljon lyhenteitä, joita ei muussa yhteydessä käytetä. Alkuun voi hämmentää mitä tarkoittaa TNLN ja FTF. Myöhemmin taas saattaa tulla mieleen, että mitä tarkoitetaan kun puhutaan CPD:stä tai mikä on geolutin. Näihin ja moniin muihin vastaaviin kysymyksiin löytyy selitys Kätköilysanasto-sivulta.
2. Aloita tradeilla
Kätköily kannattaa aloittaa traditional -tyyppisillä kätköillä. Tämä kätkö tyyppi on siis se perinteisin ja kätkö on aina annetuissa koordinaateissa. Tradeistakin kannattaa etsiä sellaisia, joiden vaikeus- ja maastoluokitus on matala, ehkä maksimissaan 2. Kun geosilmä harjaantuu, niin voi sitten siirtyä hankalampienkin tradien kimppuun.
Kun pääsee hieman perille siitä miten kätköt on piilotettu ja gepsin / sovelluksen käyttö tulee tutuksi, voi siirtyä muihin hankalampiin kätkötyyppeihin. Muistan ainakin alkuun, että itseäni ihmetytti miten joku kätkö voi olla Ratinan suvannossa. Mutta kyseessä olikin tietysti mysteerikätkö, jossa tulee ratkaista tehtävä, jotta saa oikeat koordinaatit kätkölle. Kätkötyyppeihin voi tutustua, esimerkiksi täällä.
3. GPS ei ole 100 % tarkka
Olen tutustuttanut kymmeniä ihmisiä geokätköilyyn ja yksi juttu tuntuu yhdistävän monia aloittelijoita: He melkein poikkeuksetta luottavat GPS:n tarkkuuteen 100 prosenttisesti. Aloittelija tuijottaa GPS:n ruutua ja yrittää hakea nollapistettä väsymättä miltei loputtomasti. Kokenut kätköilijä tietää, että kun GPS:n lukema on viiden metrin luokkaa, kannattaa GPS laittaa taskuun ja ryhtyä katsomaan mistä se purkki tällä kertaa löytyy. Aloittelija sen sijaan kulkee ristiin rastiin nollapisteellä GPS:n ruutua tuijottaen eikä aktiivisesti etsi kätköä. GPS ei kuitenkaan ole 100 % tarkka ja lukema ruudulla vaihtelee, eikä sitä kannata sokeasti uskoa. Lisäksi kätkönpiilottaja ei välttämättä ole saanut täysin tarkkoja koordinaatteja talteen piilottaessaan kätköä.
Tässä tietenkin on kyse geosilmän harjaantumattomuudesta. Kokenut etsii tiettyjä piiloja automaattisesti, kun taas aloittelija ei vielä ole nähnyt kaikkia piilotustapoja. Kokenut kätköilijä kuitenkin etsii tarkan nollapisteen silloin kun kätkö ei meinaa löytyä. Silloin kokenut harrastajakin näkee vaivan tarkan nollapisteen etsimiseksi, koska se saattaa rajata etsimisaluetta tarkemmin.
4. Pidä aina kynä mukana
Kynän mukana pitäminen on kokeneemmille kätköilijöille itsestään selvä asia. Kaukana takana on ne ajat kun jokaisesta purkista löytyi kynä. Nykyisin kynät tuppaavat katoamaan purkeista parempiin taskuihin. Löytöloggauksen edellytys on, että oma nimimerkki löytyy logivihkosta. Niinpä vaikka purkki löytyisi, mutta omaa nimeä ei vihkoon saa kirjattua niin kätköä ei voi logata löydetyksi. Tästä olikin tällä sivustollakin puhetta aiemmin (kts. löydön määritelmä).
Siksi kannattaakin pitää oma kynä aina matkassa. Lisäksi autossa kannattaa pitää useampaa kynää varalta ja jokaisen takin taskuun yksi kynä myös. Ja reppuun, laukuun, jne. Kyniä ei voi koskaan olla liikaa matkassa.
5. Varo jästejä
Etenkin kätköilyn alkuaikoina oli tärkeää, ettei jemmaa paljastanut ulkopuolisille. Silloin kätköilijöitä oli huomattavasti vähemmän ja valtaväestö ei ollut kätköilystä kuullutkaan. Ajatuksena oli, että harrastusta tuntemattomat saattaisivat tuhota purkin. Periaatteessa sama pätee kyllä edelleenkin, paitsi suurin osa väestöstä jo tietää mitä kätköily on. Ainakin Suomessa.
Silti pientä varovaisuutta kannattaa purkilla käydessä noudattaa. Sitä kun ei koskaan tiedä, että pysyykö purkki paikallaan jos sen sijainti ulkopuolisille selviää. Samoin lapset ovat uteliaita ja voivat purkin hajottaa tai kiikuttaa mukanaan kotiin. Niinpä kätköillessä kannattaa pyrkiä toimimaan huomaamattomasti.
6. Rekisteröidy myös geocache.fi palveluun
Kannattaa rekisteröityä myös suomalaiseen geocache.fi -palveluun. Geocache.fi tarjoaa paremmat hakuvaihtoehdot Suomessa kuin geocaching.com. Myös kätköjen lataaminen GPS-laitteeseen on geocache.fi:ssä huomattavasti helpompaa. Kannattaa huomata, että geocache.fi on täysin erillinen palvelu ja vaatii erillisen rekisteröitymisen. Kannattaa kuitenkin käyttää samaa nimimerkkiä kuin geocaching.comissa, jolloin tietojen synkronointi palveluiden välillä onnistuu ilman ylimääräistä häslinkiä.
Geocache.fi tarjoaa lisäpalveluja geocaching.com premium-jäsenille. Eli jos ostat geocaching.comiin premium-jäsenyyden saat lisäpalveluita myös geocache.fi:ssä. Lisäksi geocache.fi:ssä on omat turbo ja eeppinen jäsenyys. Näiden avulla saa vielä lisää ominaisuuksia. Turbo ja eeppinen jäsenyys myös tukee sivustoa, joten jos tykkäät palvelusta kannattaa sitä tukea ostamalla jäsenyys myös geocache.fi:hin.
7. Kirjoita jotain viestiksi löytölogiin
Monesti kätköilyn aloittavat ajattelevat, että kätkön loggaukseen tulee kirjoittaa KK. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan kätkönomistajat mielellään lukisivat lyhyen selostuksen kätkön etsimisestä. Näin he voivat oppia omasta piilostaan lisää ja ehkä seuraavaa kätköä tehdessä miettiä mitä voisi tehdä paremmin. Pelkkä KK loggaus ei kerro kätkönomistajalle mitään. Jos ei halua omasta etsintäkokemuksestaan kirjoittaa, niin loggauksessa voi kertoa esimerkiksi, että oliko kätköllä kaikki kunnossa vai oliko sisältö märkä tai logipaperi lopussa.
Loggaukset myös jäävät talteen ja niihin on kiva palata myöhemmin. Vuosien jälkeen voi sitten lueskella mitä sitä oikeastaan tuli joskus tehtyä. Loggaukset ovat siis mukava tapa tallettaa omia muistoja.
8. Kirjaa myös DNF:t rohkeasti
Aloitteleva kätköilijä saattaa jättää DNF:n kirjaamatta, kun ajattelee, että löytymättömyys johtui omasta osaamattomuudesta. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä. Sen sijaan DNF kannattaa kirjata rohkeasti vaan. DNF on aina tietoa kätkönomistajalle, että purkilla on käyty, mutta sitä ei ole löydetty. Ehkä purkki on luiskahtanut vaikeampaan piiloon? Tai jos monta DNF:ää kirjataan perätysten, ehkä on tullut aika käydä tarkistamassa, onko purkki paikoillaan.
DNF:t kannattaa rohkeasti kirjata. DNF:stä voi myös itse hyötyä, kun DNF:n avulla tietää mitä kätköjä on tullut jo yritettyä tuloksetta. Niihin voi sitten palata myöhemmin kun kokemus karttuu tai vaikka kysellä apuja miiteissä.
9. Lue kätkökuvaus huolella
Kätkökuvauksen lukeminen etukäteen unohtuu monesti kokeneemmiltakin kätköilijöiltä. Näin kuitenkin kannattaa tehdä, sillä kuvauksessa on monesti tärkeätä tietoa. Esimerkiksi kuvauksessa voi olla kerrottu mistä suunnasta kätköä tulee lähestyä. Tutustumalla kuvaukseen löytää perille helpommin kun tietää mihin auton voi jättää ja onko jokin reitti kätkölle käytössä vain tiettyyn vuoden aikaan, jne.
Lisäksi kuvauksesta voi saada vinkkiä kätkön sijainnista. Useasti attribuutit tai vaikeus- ja maastoluokitus kertoo hieman miten kätkö on piilotettu. Niinpä kannattaakin tutustua mitä eri vaikeus- ja maastoluokitukset tarkoittaa. Myös esimerkiksi talvilöydettävyys -attribuutti kertoo usein voiko kätkö olla kiven kolossa (ei löydettävissä talvella) vaiko puussa (löytyy talvella).
10. Osallistu miittiin ja tapaa muita kätköilijöitä
Miitit ovat hyvä paikka tutustua muihin alueen kätköilijöihin. Miittiin voi rohkeasti tulla paikalle, vaikkei ketään tuntisikaan entuudestaan. Rohkeasti vain muiden kätköilijöiden kanssa jutulle. Jos mielessä on jotain askarruttavia asioita, niin näistä voi kysellä miiteissä ja apua saa varmasti. Nimilappu kannattaa ottaa miittiin mukaan, mutta muuta ei oikeastaan tarvitse mukaansa. Miitissä voi myös kysellä, jos joku kokeneempi kätköilijä suostuisi ottamaan mukaansa kätköilyreissulle.
11. Lähde kokeneemman kätköilijän kanssa purkeille
Paras tapa oppia kätköilemään on kätköillä. Niinpä kannattaa lähteä jonkun kokeneemman kanssa purkeille. Kätköillessä yhdessä oppii miten pitempään kätköillyt kollega lähestyy kätköä. Kätköilyn lomassa voi rupatella ja siinä on hyvä mahdollisuus myös selvittää mieltä askarruttavia asioita. Kätköilyseuraa voi kysellä geocache.fi:n foorumeilla, Facebook-ryhmissä tai miiteissä. Ja voihan sitä blogistiakin kysyä mukaan 🙂
+1 Varoitus: Geokätköily on äärimmäisen koukuttavaa
Vielä viimeinen vinkki: Älä aloita kätköilyä 🙂 Se on äärimmäisen koukuttava harrastus. Lisäksi geokätköily aiheuttaa matka-aikojen pidentymistä reissuilla sekä väsymystä, kun arki-iltana päättää hakea vielä yhden. Niin ja sanonta lähdetäänkö yksille saa ihan uuden merkityksen kätköilyn myötä.