Testissä: Beta k, inkless pen

Kiven Alla ystävällisesti lähetti minulle testiin Beta k inkless pen -uutuuskynän heidän valikoimistaan. Mielenkiinnolla otin tämän uutuuden testiin, vaikka kieltämättä kynä, jonka väitetään kestävän eliniän toi mieleen Ruuvit löysällä (The fast show) -sarjan sketsin, jossa ihmetellään kynää, josta ei koskaan lopu muste (kts. video). Siispä päätin, etten tässä testissä keskity siihen mahtaako kynästä joskus loppua väri vai ei.

Komeat kääreet

Saksalaista designia oleva kynä toimitetaan tyylikkäässä peltirasiassa, jonka voi uudelleen käyttää vaikka kätköpurkkina (kuva 1). Myös lahjapakettissa purkki kivasti hämää, eikä paljasta lahjan varsinaista sisältöä. Beta k -kyniä valmistetaan kahta tyyppiä: tavallisen kokoista kynää ja testissä ollut key ring -malli. Lyhyempi key ring -malli on pituudeltaan 56 mm ja halkaisija 10 mm. Yllä huikea “unboxing” -video 😉

Kynä on yksinkertaisen tyylikäs. Harvoin kynän muotoilu kiinnittää huomiota, mutta tässä tapauksessa voisi sanoa, että ruostumattomasta teräksestä valmistetu kynä on yksinkertaisuudesaan miellyttävän näköinen. Korkin kierre tuntuu jämäkältä ja tiiviste huolehtii, että kynä pysyy siistinä vaativissakin olosuhteissa. Avainlenkistä kynän saa kätevästi kiinnitettyä vaikkapa kätköilytakkiin tai -reppuun (kuva 2), jolloin se on aina mukana, eikä tarvitse harmitella, jos kätkössä ei ole kynää. Kynän saa siis kätevästi kierrettyä irti avainlenkistä ja kierre onkin huomattavasti parempi kuin esimerkiksi RiTR-kynän mekanismi, jossa kynä painetaan korkkiin kiinni. Kokemuksesta voin kertoa, että RiTR-kynän mekanismi takaa kynän hukkumisen ennen pitkää, mutta Beta k -kynässä tätä ongelmaa ei ole.

Koolla on väliä

Kynällä on siis pituutta tuo 56 milliä, jos ei huomioida avainlenkkiä. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus. Nimittäin kun kynän ruuvaa auki on käteenjäävän kynäosuuden pituus enää 48 milliä (kuva 3). Tällä on merkitystä, sillä 56 millisen kynän saa vielä joten kuten aikuinen mieskin tuettua kämmentä vasten, mutta 48 millistä ei ja kirjoittaminen on hieman huteraa tästä johtuen. Muutenkin lyhyt kynä on hieman hankala maastossa, kun kohmeisin sormin koittaa raapustaa nimimerkkiään logiin. Testijakson aikana kynä tipahtikin muutaman kerran kädestä. Kun lyhyen ja suhteellisen painavan (35 grammaa) kynän tiputtaa syksyisessä metsässä, sitä joutuu hetken aikaa etsimään sammaleiden ja lehtien alta, sillä suhteellisen raskas kynä harvoin jää näkyviin. Painosta ei kuitenkaan ole pelkkää haittaa vaan suhteellisen painava kynä hieman kompensoi lyhyyttä kirjoitettaessa. Jos kynä olisi kevyempi, olisi sitä vieläkin hankalampi käsitellä.

Vain jälki jää

Kynän jälki muistuttaa hyvin paljon lyijykynää (kuva 4). Sillä erotuksella, että jälkeä ei voi kumittaa, eikä se muutenkaan leviä paperille. Jälki on ehkä aavistuksen hailumpaa kuin tavallisessa lyijykynässä. Testijaksolla välillä pimeässä ja hämärässä logatessa joutui logivihkoon syntyvää jälkeä hieman tihrustamaan, jotta näki tuliko kirjoitettua oikein. Kirjoitettaessa kynää joutuu painamaan aavistuksen kovempaa kuin tavallista lyijäriä tai mustekynää. Ero ei ole merkittävä, paitsi märälle paperille kirjoitettaessa.

Kuten alussa totesin, kynä ei käytä mustetta laisinkaan vaan erikoismetalliseosta. Metalliseoksesta ei ole paljon tietoa saatavilla, mutta se sisältää lyijyä. Kannattaa huomata, että nykyiset lyijykynät käyttävät graffitia, koska se on turvallisempi vaihtoehto kuin lyijy. Beta k -kynässä lyijyä on hyvin vähäinen määrä, joten käyttäjälle siitä ei ole vaaraa, mutta lapsille kynää ei kannata antaa, koska saattavat laittaa sen suuhun ja sitä ei kärjen lyijyn vuoksi voi oikein suositella.

Vaikka kynä ei sisällä mustetta, kärki ajan saatossa kuitenkin kuluu, koska kirjoitusjälki kuluttaa metallia (joskin varsin pienen määrän). Etuna metalliseoksen käyttämisessä verrattuna mustekynään on se, ettei muste kuivu tai vuoda säiliöstä. Lisäksi metalliseos toimii myös pakkasessa ja jopa veden alla, joskin jälki on hieman haaleampaa. Samoin kynällä voi kirjoittaa ylösalaisin, mikä on myös merkittävä etu. Kynän kärjen väitetään kestävän eliniän, mutta sitä ei kuitenkaan lähdetty testaamaan. Valmistaja väittää, että kynää ei myöskään tarvitse koskaan terottaa koska kärki kuluu tasaisesti. Valmistaja kuitenkin mainitsee, että jos haluaa terävämmän jäljen, voi kärkeä hiomapaperilla varovasti teroittaa. Eli melko varmasti pidemmällä aikavälillä kulumista on havaittavissa. Testijakson aikana kynä ei tylstynyt merkittävästi eikä teroittamiselle ollut tarvetta. Eräs hauska ominaisuus kynässä on, että sillä voi tehdä varjostuksia lyijykynän tapaan värittämällä kynällä sivuttain. Tämä on mahdollista, koska koko kynän kärki jättää väriä paperille. Lyijykynällä kuvia piirtäville kynä voisi siis olla mainio valinta. Joskin pidempi malli voisi olla parempi lyijykynätaideteoksiin, koska lyhyellä kynällä varjostusten tekeminen on hankalaa.

Eri materiaaleille kirjoittaminen

 

Kuten yllä olevasta videosta näkyy, testasimme kirjoittamista kynällä eri papereille. Tavalliselle kopiopaperille ja vedenkestävälle kopiopaperille (Ritr) kynä tarttuu varsin hyvin. Sen sijaan voipaperille jää vain hyvin haalea jälki. Leivinpaperille jälkeä ei jää juuri ollenkaan. Videon ulkopuolelta kerrottakoon, että kynä tarttuu kiiltäväpintaiseen aikakausilehtipaperiin hyvin. Sen sijaan tavalliseen sanomalehtipaperiin kynällä ei saa juurikaan jälkeä (kuva 5). Myöskään pahviin tai ihoon kynällä ei voi kirjoittaa.

Kiven Allan Harri testasi myös pyynnöstämme muovipohjaiselle logipaperille ja Ritr Durarite -paperille (eri kuin tavallinen Ritr -paperi) kirjoittamista ja ehkä hieman yllättäen Beta -kynä tarttui näille papereille varsin hyvin (kuvat 6 ja 7). Tämä oli yllättävää, koska tavallisella kuulakärkikynällä näille muovipohjaisille papereille kirjoittaminen on osoittautunut varsin epävarmaksi ja jälki saattaa pyyhkiytyä pois. Beta-kynällä kuitenkin paperille kirjoittaminen onnistui ja jälki pysyi vaikka sitä pyyhkäisi sormella. Yhteisenätekijänä eri materiaaleille kirjoittamisessa tuntuisi olevan materiaalin huokoisuus. Mitä huokoisempi paperi, sitä huonommin kynä siihen tarttuu. Joskin muovipurkin kansi, on tähän jonkinnäköinen poikkeus, joskaan en ole muovilaatujen huokoisuuden asiantuntija.

Kuten valmistaja lupaa, niin kynän väri ei liukene pois paperista, kun paperi kastuu. Sen sijaan märälle paperille kirjoittaminen tuottaa hieman ongelmia tavallisen kopiopaperin tapauksessa. Rite in the rain -paperi on kastuttuaankin jämäkkä, joten sille kirjoittaminen onnistuu ongelmitta. Tavallinen paperi sen sijaan pehmenee huomattavasti ja koska kynää pitää jonkin verran painaa kirjoittaessa, märkä kopiopaperi hajoaa, kun sille yrittää Beta -kynällä kirjoittaa.

Muoviin ja puuhun kynä tarttuu varsin huonosti ja kuten videolta näkyy, vertailun vuoksi käytetty Uni power tank -kynä peittoaa Beta-kynän tällä osa-alueella ylivoimaisesti.

Tuomio

Beta -kynä ei ole geokätköilijälle paras mahdollinen vaihtoehto kätkökynäksi. Se ei kirjoita kaikille paperityypeille ja rikkoo helposti kastuneen logipaperin. Myös kynän jälki on hieman liian haalea. Lisäksi kynä on aavistuksen liian lyhyt sujuvaan kirjoittamiseen ja kohmeisin sormin saatikka hanskat kädessä kynää on hankala käsitellä. Metallinen kynä tuntuu paljaisiin sormiin pakkasessa kylmältä.

Positiivisina asioina kynästä voidaan todeta, että sillä pystyy kirjoittamaan säässä kuin säässä, eikä kynässä ole mustasäiliötä, joka voisi räjähtää taskuun tai käsiin. Lisäksi kynä on varsin tyylikäs ja design näyttää ja tuntuu miellyttävältä.

En hankkisi kynää ykköskynäksi kätköjen loggailuun, vaan ykkösvaihtoehtoni on edelleen aiemmin mainittu Power tank -kynä.  Hätävaraksi roikkumaan takin vetoketjuun tai avainnippuun Beta -kynä on omiaan. Kynä on riittävän pieni, joten sitä viitsii kuljettaa aina mukanaan ja vaikka kynä olisi pitkäänkin käyttämättä, siitä tulee aina jälkeä. Metallinen kynä on myös immuunimpi reissussa tapahtuvalle mahdolliselle rähjääntymiselle ja kierrekorkki lenksuineen takaa, että Beta-kynä pysyy menossa mukana.

Ja koska Kiven alla ystävällisesti tarjosi minulle kynän testiin, niin loppuun vielä mainos (vaikkei Kiven alla sitä minulta vaatinutkaan): Oman Beta-kynän voi hankkia itselleen Kiven alta hintaan 19.90 eur. Tämä on myös mainio (joulu)lahjaidea kätköilijälle, jolla on jo kaikkea.